Yle

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulkoministeri Valtonen tuomitsee Venäjän disinformaatiokampanjan Baltian maita vastaan

Yle Uutinen 22.5.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa Suomen ja Baltian maiden yhtenäistä linjaa Venäjää vastaan. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä aktiivisena disinformaation levittäjänä, kun taas Baltian maat ja Suomi esitetään totuuden ja vapauden puolustajina.

Uutinen Yle STT · 22.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli perustuu ulkoministerin ja Baltian maiden presidenttien lausuntoihin.

/100

Vähäinen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on uutisluonteeltaan neutraali ja raportoi virallisia kannanottoja. Vinouma on hyvin vähäinen ja rajoittuu virallisen linjan mukaiseen kehystämiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa Suomen virallista ulkopoliittista linjaa, joka on laajasti hyväksytty. Lukijan ajatus ei taivu poliittisesti vasemmalle tai oikealle, vaan vahvistuu käsitys Suomen ulkopoliittisesta asemasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Suomen ja Baltian maiden yhtenäinen kanta Venäjän disinformaatiota vastaan.

Kritisoidut tahot

Venäjä

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus

Luottamus Suomen ja Baltian maiden väliseen yhteistyöhön.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'pelottelu' ja 'valheet' käyttö korostaa Venäjän toiminnan negatiivisuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy turvallisuuspoliittiseen kontekstiin, jossa Venäjän toiminta arvioidaan uhkaavaksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi ministerin kannanoton neutraalisti: Ulkoministeri Valtonen tuomitsee Venäjän disinformaatiokampanjan Baltian maita vastaan.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi jännitteestä Venäjän ja Baltian maiden välillä, mutta ei itse syyllisty polarisoivaan kieleen.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Baltian maiden presidentit ovat saaneet äänensä kuuluviin lausunnossaan.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
JO 10: Lähteet (ministeri, presidentit) on nimetty.
JO 7: Lähteet on tarkistettu ja nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100

40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ministerin twiittiin ja presidenttien lausuntoon, eikä sisällä omaa taustoitusta.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista linjaa ja Baltian maiden turvallisuusintressejä, sillä se vahvistaa yhtenäistä rintamaa Venäjän disinformaatiota vastaan.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Venäjän väitteet yksiselitteisesti valheellisiksi ilman tarvetta tarkempaan todisteluun. ”Venäjän perättömät väitteet”

Kuka saa äänen Ulkoministeri Valtonen saa suoran äänen, kun taas Venäjän näkemys esitetään vain ministerin ja Baltian presidenttien tuomitsemana disinformaationa. ”sanoo ulkoministeri Elina Valtonen viestipalvelu X:ssä”

Tunnelma Luottamus

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Eurooppa laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →

Eurooppa Ulkomaat Latvia Venäjä politiikka Liettua

Lähteen asiasanat — median oma luokitus

Tiedot tästä analyysistä

Valtonen sanoo, että Suomi seisoo [...111 sanaa...] ja torjuivat Venäjän väitteet disinformaationa.

Sisältö haettu: 22.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →