Analyysi artikkelista: HS Filippiineillä | Tapasimme kaksi hoitajaa, joiden unelma Suomesta muuttui piinaksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Grok 4.362
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Grok 4.352
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin yksilöiden kokeman epävarmuuden ja pettymyksen suomalaisen rekrytointijärjestelmän edessä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka houkuttelee työntekijöitä, mutta ei kykene tarjoamaan heille luvattua turvaa tai sujuvaa polkua työelämään.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa vahvasti haastateltavien kokemusta ja käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä. Koska kyseessä on reportaasi, tämä on genren mukaista, mutta lukijan ajatus ohjataan selkeästi kriittiseen suhtautumiseen rekrytointiprosessia kohtaan.
Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisesti, mutta se asettuu inhimillisen kärsimyksen puolelle, mikä on tyypillistä liberaalille journalismille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maahanmuuttajien kokema epäoikeudenmukaisuus
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Rekrytoivien tahojen tai viranomaisten näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi prosessit ovat hitaita tai monimutkaisia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa pyydetään tuntemaan myötätuntoa hoitajien kokemaa piinaa kohtaan.
Huoli siitä, kohdellaanko maahanmuuttajia oikeudenmukaisesti.
Sana piina luo välittömän negatiivisen mielikuvan.
Käytetään kahden hoitajan tarinaa yleisemmän ongelman kuvaamiseen.
Tunteisiin vetoaminen on reportaasissa perusteltua, sillä se auttaa lukijaa ymmärtämään yksilön kokemusta, mutta se on samalla manipuloivaa, koska se ohjaa tulkintaa ennen faktojen esittämistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressin lupausta inhimillisestä tarinasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini67
- Grok 4.355
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä houkutellakseen lukijan, mutta lupaa samalla syvempää reportaasisisältöä.
Sana piina on voimakas ja latautunut ilmaisu, joka ohjaa lukijan myötätuntoon haastateltavia kohtaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini48
- Grok 4.338
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Lievä vastakkainasettelu hoitajien ja järjestelmän välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini12
- Grok 4.342
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Elementtejä, joissa yksilö (kansa) kohtaa kasvottoman järjestelmän (eliitti/byrokratia).
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rekrytoijia tai viranomaisia ei ole vielä kuultu, mutta he ovat jutun implisiittinen kohde.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selkeästi.
- JO 23: Ihmisarvon kunnioittaminen on keskiössä.
- JO 23: Kunnioittava ote haastateltaviin.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (rekrytoijat/viranomaiset) ääni puuttuu vielä tässä vaiheessa.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu vielä.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja reportaasimainen ote tuo siihen tuoreutta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin yksilöiden kokeman epävarmuuden ja pettymyksen suomalaisen rekrytointijärjestelmän edessä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka houkuttelee työntekijöitä, mutta ei kykene tarjoamaan heille luvattua turvaa tai sujuvaa polkua työelämään.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena kritisoida suoraan maahanmuuttopolitiikkaa vai nostaa esiin yksittäisten rekrytointiyritysten toimintatapoja, mikä jää ingressin perusteella vielä avoimeksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Piina-sanan käyttö otsikossa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →