Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nordean pääekonomisti puhuu suomalaisten verotuksesta satuja

Helsingin Sanomat Kolumni 28.3.2015
Pisteet
34
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
30
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli on enemmänkin ironinen kommentti kuin asiallinen talousanalyysi. Se keskittyy asiantuntijan argumenttien pilkkaamiseen niiden analysoinnin sijaan.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Nytin toimitus · 28.3.2015 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Näkökulma on vahvasti kriittinen ja ironinen suhteessa asiantuntijan talouspoliittiseen näkemykseen.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää voimakasta ironiaa ja pilkallista kieltä asiantuntijaa kohtaan. Yksipuolinen lähestymistapa ja asiantuntijan argumenttien vähättely ilman vastapainoa nostavat vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys, joka pilkkaa veronalennuksia ajavia ekonomisteja ja käyttää ironiaa asiantuntijan tilannekuvan kumoamiseen, asettuu arvoliberaaliin ja veronalennuksia vastustavaan talouspoliittiseen kehykseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Veronalennusten vastainen näkökulma

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Asiantuntijan perustelut veronalennuksille puuttuvat. — Lukija ei saa mahdollisuutta arvioida ekonomistin argumentteja itse, vaan saa vain toimituksen ironisen tulkinnan.
  • Tausta Laajempi taloudellinen taustoitus verotuksen tasosta puuttuu. — Lukija ei voi arvioida, onko väite maailman kireimmästä verotuksesta totta vai ei.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Ironia ja sarkasmi Latautunut kieli Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Artikkeli paheksuu ekonomistin esittämää tilannekuvaa.

Epäluottamus

Lukijaa ohjataan epäilemään ekonomistin asiantuntemusta.

Ironia tai sarkasmi

Koko teksti on kirjoitettu ironiseen sävyyn.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'satuja' ja 'hurjaan' käytetään asiantuntijan vähättelyyn.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii naurunalaisistamaan asiantuntijan argumentit asiallisen kritiikin sijaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 60/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ironista sävyä.

Klikkihoukutus: 60/100

Otsikko käyttää provokatiivista ilmaisua 'satuja' kyseenalaistaakseen asiantuntijan uskottavuuden.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'satuja' lataa otsikon epäasiallisella ja vähättelevällä sävyllä.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'me' (totuuden tietävät) ja 'hän' (satuja puhuva ekonomisti) välille.

Populismi: 60/100

Artikkeli käyttää anti-elitististä sävyä asiantuntijaa kohtaan, mikä on populistinen piirre.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Aki Kangasharju on artikkelin kritiikin kohde, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata tai selittää näkemyksiään.

5 JSN-arvio 30/100 · 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tosiasiat sekoittuvat, kun asiantuntijan arviota pilkataan ilman asiallista argumentaatiota.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka asiantuntija asetetaan erittäin kielteiseen julkisuuteen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Ironinen kommentointi on tyylilajina tavanomaista, mutta tässä yhteydessä se on sisällöllisesti ohutta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talouspoliittista vastapuolta: Nordean pääekonomistin näkemykset esitetään epäuskottavina ja liioiteltuina, mikä heikentää veronalennusvaatimusten uskottavuutta.
Pelissä Veronalennusten tarpeellisuus vs. julkisen talouden kestävyys. Juttu käsittelee vain edellistä, asiantuntijan argumentteja pilkallisesti kritisoiden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ekonomistin esittämä tilannekuva on itsestäänselvästi virheellinen. ”Eikä tietenkään pidä millään tavalla paikkaansa.”
Kuka saa äänen Ekonomistin ääni on referoitu ironisesti, kun taas toimitus käyttää omaa ääntään argumentin kumoamiseen. ”Kangasharju perusti näkemyksensä hurjaan tilannekuvaan”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli käyttää pilkallista ja ironista sävyä kyseenalaistaakseen asiantuntijan talouspoliittisen arvion. Lukijalle välittyy kuva, että ekonomistin argumentit ovat perusteettomia ja jopa naurettavia, vaikka artikkelin oma faktapohja ekonomistin väitteiden kumoamiseksi jää ohueksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tavoitteena asiallinen talouskeskustelu vai ekonomistin henkilökohtainen diskreditointi, sillä ironinen sävy ja Pohjois-Korea-vertaukset viittaavat vahvaan toimitukselliseen kantaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa, 1 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään pilkallisia ilmauksia asiantuntijan argumenteista.

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Aki Kangasharju
    Nordean pääekonomisti puhuu suomalaisten verotuksesta satuja
9 Tilastokytkos 80/100, 1 tilastoaihetta
80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää ekonomistin tilannekuvan olevan virheellinen verotuksen kireyden osalta, mikä on suoraan tilastollisesti tarkistettavissa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen verotuksen taso kansainvälisessä vertailussa

Suositellut lähteet

  • OECD
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Aki Kangasharju laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nytin toimitus muut analyysit →
Aki Kangasharju Yle politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Nyt

Tiedot tästä analyysistä

Uutisraportti kertoo viikon tärkeimmät uutisaiheet [...57 sanaa...] tietenkään pidä millään tavalla paikkaansa.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →