← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kokoomuksen Kauma hiiltyi Sdp:n Räsäselle: ”Järjetöntä”

Ilta-Sanomat Uutinen 7.7.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain kaksi erilaista näkemystä lapsiperheköyhyyden torjunnasta: tulonsiirrot ja työllisyyden vahvistamisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Sdp:n ehdotus näyttäytyy keskituloisia rankaisevana veronkorotuksena, kun taas kokoomuksen kanta esitetään vakauden ja talouskasvun puolustamisena.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee aihetta eduskuntapuolueiden välisenä poliittisena kiistana.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa hallituspuolueen edustajalle mahdollisuuden määritellä opposition esityksen negatiivisin termein ('veronkiristys', 'järjetöntä'). Vaikka Räsäsen näkemys on mukana, kehystys suosii hallituksen kantaa.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli kehystää Sdp:n ehdotuksen 'veronkiristykseksi', mikä on oikeistolainen tapa nähdä tulonsiirtojen uudelleenjärjestely. Hallituksen linja työllisyyden vahvistamisesta köyhyyden torjunnassa esitetään ainoana järkevänä vaihtoehtona.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kokoomuksen näkemys, jonka mukaan lapsilisien kohdentaminen on haitallista.
  • Työllisyyden vahvistaminen köyhyyden torjunnan ensisijaisena keinona.

Kritisoidut tahot

  • Sdp
  • Joona Räsänen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Lapsiperheköyhyyden laajemmat tilastolliset taustat ja Räsäsen esityksen yksityiskohdat puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida ehdotusten vaikuttavuutta ilman taustatietoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kauman kielenkäyttö heijastaa turhautumista opposition esitystä kohtaan.

Huoli

Huoli lapsiperheiden tulevaisuudesta ja vakaudesta.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'järjetöntä' ja 'rankaisemme' käytetään vahvistamaan vastakkainasettelua.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu kahden poliitikon välisen sanailun ympärille.

Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle uutisoinnille, mutta tässä tapauksessa se palvelee hallituksen narratiivia opposition esityksen leimaamisessa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa Kauma kritisoi Räsäsen esitystä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko tiivistää poliittisen konfliktin, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä: ”Kokoomuksen Kauma hiiltyi Sdp:n Räsäselle: ”Järjetöntä””.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'hiiltyi' ja 'järjetöntä' lataavat otsikon vastakkainasettelun kautta: ”Kokoomuksen Kauma hiiltyi Sdp:n Räsäselle: ”Järjetöntä””.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo selkeän me-vs-ne -asetelman hallituksen ja opposition välille: ”Ei voi olla se, että rankaisemme niitä, jotka jo nyt maksavat enemmän tuloveroja”.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Joona Räsänen on mainittu, mutta häntä ei ole kuultu tässä nimenomaisessa uutisessa, vaan hänen näkemyksensä on referoitu aiemmasta haastattelusta.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi sitaateilla.
  • JO 7: Molempien osapuolten näkemykset on mainittu.
  • JO 11: Toimittaja on selvästi erottanut Kauman mielipiteet uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Räsäsen näkemys on referoitu aiemmasta haastattelusta, ei suoraan tähän uutiseen.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa jo tunnettuja poliittisia kantoja ilman uutta substanssia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituspuolue kokoomusta, sillä se asettaa opposition esityksen 'veronkiristykseksi' ja 'järjettömäksi', mikä vahvistaa hallituksen narratiivia talouskasvusta köyhyyden torjunnan ensisijaisena keinona.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lapsilisien kohdentaminen on suoraan verrattavissa veronkorotukseen, mikä on poliittinen tulkinta eikä neutraali fakta. ”Kauman mukaan Räsäsen esittämä malli tarkoittaisi ”käytännössä uutta veroa keskituloisille lapsiperheille”.”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa enemmän tilaa kokoomuksen edustajalle, joka saa kritisoida oppositiota, kun taas Räsäsen näkemys on referoitu aiemmasta haastattelusta. ”Kauman mukaan Räsäsen esittämä malli tarkoittaisi ”käytännössä uutta veroa keskituloisille lapsiperheille”.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli asettaa vastakkain kaksi erilaista näkemystä lapsiperheköyhyyden torjunnasta: tulonsiirrot ja työllisyyden vahvistamisen. Lukijalle välittyy kuva, jossa Sdp:n ehdotus näyttäytyy keskituloisia rankaisevana veronkorotuksena, kun taas kokoomuksen kanta esitetään vakauden ja talouskasvun puolustamisena.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu nimenomaan Kauman vastareaktion ympärille, vaikka Räsäsen ehdotus on ollut tiedossa aiemmin. Tämä valinta korostaa poliittista konfliktia enemmän kuin itse lapsiperheköyhyyden ratkaisumalleja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'järjetöntä' ja 'veronkiristys' opposition ehdotuksesta.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee lapsiperheköyhyyttä ja tulonsiirtoja, joiden vaikutusten arviointi vaatisi tilastollista tietoa. Sitaatti: 'lapsiperheköyhyyden pysäyttämisessä onnistutaan'.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lapsiperheköyhyys Suomessa
  • lapsilisien kohdentamisen vaikutukset

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sdp laajempi kuva Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kokoomuksen kansanedustajan Pia Kauman mukaan [...217 sanaa...] köyhyyden vastainen keino, Kauma sanoo.

Sisältö haettu
13.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →