Analyysi artikkelista: Laitaoikeiston nousu Euroopassa puskee ilmastotavoitteita taka-alalle – tutkijan mukaan tämä haittaa Suomea
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää laitaoikeiston nousun ensisijaisesti uhkana ilmastopolitiikan kunnianhimolle ja Suomen taloudelliselle kilpailukyvylle. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen muutos nähdään riskinä vakiintuneelle vihreän siirtymän agendalle, samalla kun laitaoikeiston sisäiset erimielisyydet ja muut mahdolliset poliittiset tavoitteet jäävät vähemmälle huomiolle.
Artikkeli tarjoaa asiallisen katsauksen tutkijoiden arvioihin eurovaalien vaikutuksista, mutta jää lähteistöltään yksipuoliseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta valikoi asiantuntijat, jotka jakavat saman huolen ilmastopolitiikan suunnasta. Vastakkaisia näkemyksiä tai laitaoikeiston omia perusteluja politiikalleen ei esitetä.
Artikkeli edustaa perinteistä valtavirran eurooppalaista näkökulmaa, jossa vihreä siirtymä on keskeinen tavoite. Vaikka kehys on ilmastomyönteinen, se ei ole avoimen puoluepoliittinen, vaan nojaa asiantuntija-arvioihin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ilmastotavoitteiden tärkeys
- Vihreän siirtymän taloudellinen hyöty
Kritisoidut tahot
- Laitaoikeisto
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Laitaoikeiston omat perustelut ilmastopolitiikan muuttamiselle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa vaalien poliittisista vaihtoehdoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastotavoitteiden heikentymisestä ja sen taloudellisista seurauksista.
Termin 'laitaoikeisto' käyttö luo negatiivisen mielikuvan.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu tutkijoiden esittämiin riskeihin, ei suoraan tunteella manipulointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'puskee taka-alalle' -ilmaisua.
Termi 'laitaoikeisto' on poliittisesti latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa ryhmien luonteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua 'laitaoikeiston' ja 'ilmastotavoitteiden' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, artikkeli on asiantuntijavetoinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Laitaoikeiston ryhmiä (ECR, ID) kritisoidaan ilmastopolitiikan heikentämisestä, mutta niille ei anneta mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista.
- JO 10: Asiantuntijoiden taustaorganisaatiot on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä laitaoikeiston edustajia ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tavanomainen eurovaaliennuste, joka toistaa yleisiä analyyseja.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää laitaoikeiston nousun ensisijaisesti uhkana ilmastopolitiikan kunnianhimolle ja Suomen taloudelliselle kilpailukyvylle. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen muutos nähdään riskinä vakiintuneelle vihreän siirtymän agendalle, samalla kun laitaoikeiston sisäiset erimielisyydet ja muut mahdolliset poliittiset tavoitteet jäävät vähemmälle huomiolle.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään edustajaa niistä poliittisista ryhmistä, joiden nousua käsitellään, mikä jättää analyysin yksipuoliseksi tutkijoiden näkökulmaksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa kannatusennusteisiin, mutta ei esitä tarkkoja lukuja.
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small40
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- eurovaalien kannatusennusteet
Suositellut lähteet
- European Council on Foreign Relations
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →