Analyysi artikkelista: Väite: Venäjä hyökkäsi Ukrainaa vastaan kaasuputkesta – Eero Heinäluoman vanhat lausunnot nousevat erikoiseen valoon
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini41
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin vanhoja poliittisia lausuntoja ja asettaa ne uuteen valoon tuoreiden, vahvistamattomien sotatapahtumien kautta. Lukijalle välittyy kuva poliitikkojen sinisilmäisyydestä Venäjän suhteen, vaikka artikkeli itse myöntää, ettei uusia väitteitä ole voitu vahvistaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää vahvistamattomia sotatapahtumia kehyksenä, jolla kritisoidaan 15 vuotta vanhoja poliittisia lausuntoja. Yksipuolinen lähestymistapa ja kohteen kuulematta jääminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi poliitikkoja heidän menneistä arvioistaan, mutta ei aja selkeää ideologista linjaa. Kyse on enemmänkin vahtikoirajournalismin yrityksestä, joka kuitenkin sortuu jälkiviisauteen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliitikkojen aiempi vähättely Venäjän uhasta
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Vuoden 2009 turvallisuuspoliittinen ilmapiiri ja sen aikainen yleinen käsitys Venäjästä puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi lausunnot annettiin silloisessa kontekstissa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä poliitikkojen arviointikykyä kohtaan.
Asetetaan vanhat lausunnot vastakkain nykyisten sotatapahtumien kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se käyttää vahvistamattomia sotatapahtumia poliittisen kritiikin välineenä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön väitettä, että lausunnot nousevat uuteen valoon.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini67
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo jännitteen vanhojen lausuntojen ja uuden väitteen välille, vihjaten paljastukseen.
Sana 'erikoiseen valoon' lataa otsikon vihjailevaksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli erottelee poliitikot ja heidän menneet virheensä, mutta ei dehumanisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää elementtejä eliitin (poliitikot) kritisoinnista, mutta ei ole puhdasta populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Eero Heinäluomaa ei kuultu, vaikka häntä kritisoidaan suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähteet (Iltalehti, eduskunnan pöytäkirjat) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 9: Tapahtumia (hyökkäys putkessa) ei ole vahvistettu, mutta niitä käytetään kritiikin pohjana.
- JO 21: Kohdetta (Heinäluoma) ei kuultu riittävästi, vaikka häntä kritisoidaan.
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu pitkälti Iltalehden aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin vanhoja poliittisia lausuntoja ja asettaa ne uuteen valoon tuoreiden, vahvistamattomien sotatapahtumien kautta. Lukijalle välittyy kuva poliitikkojen sinisilmäisyydestä Venäjän suhteen, vaikka artikkeli itse myöntää, ettei uusia väitteitä ole voitu vahvistaa.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää kaksi täysin erilaista asiaa: 15 vuotta vanhan Itämeren kaasuputkikeskustelun ja tuoreen, vahvistamattoman väitteen maanalaisesta hyökkäyksestä Ukrainassa. Yhteys vaikuttaa keinotekoiselta ja palvelee lähinnä poliittista syyllistämistä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään ilmaisua 'erikoiseen valoon' luomaan negatiivista mielikuvaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →