Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tampereen Ruokapankin eläköityvä johtaja näkee Suomen, jota moni ei uskalla katsoa

Yle Haastattelu 25.1.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää eläköityvän toiminnanjohtajan henkilökohtaista tragediaa ja pitkää kokemusta inhimillisenä vastapainona poliittiselle keskustelulle, jossa ruoka-avun tarvetta on vähätelty. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, jossa avun tarve on kasvanut hallitsemattomasti, ja jossa poliittiset päätökset näyttäytyvät irrallisina ihmisten todellisesta hädästä.

Haastattelu Yle Heli Mansikka · 25.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee yhteiskunnallista ilmiötä yksittäisen ihmisen, Marja Palkosen, elämänkokemuksen ja arvomaailman kautta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi asettunut ruoka-apua tarjoavan tahon puolelle. Vaikka se raportoi faktoja, valittu kehys ja haastateltavan vahva moraalinen kannanotto ohjaavat lukijaa kritisoimaan poliittisia päätöksiä.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli painottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kritisoi leikkauksia sekä ruoka-avun tarvitsijoiden vähättelyä. Kehys on arvoliberaali ja painottaa yhteiskunnan vastuuta yksilöstä, mikä kallistuu vasemmistolaiseen arvomaailmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-avun tarpeen kasvu on seurausta poliittisista päätöksistä.
  • Ruoka-avun tarvitsijoiden vähättely on moraalitonta.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Ruoka-avun tarvitsijat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Poliittisten päätösten perustelut tai ruoka-avun tarpeen moninaiset syyt (muut kuin leikkaukset) puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, miksi ruoka-avun tarve on kasvanut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Tunteellinen sitaatti Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Paheksunta / viha
Suru / myötätunto

Palkosen henkilökohtainen suru lapsensa menetyksestä ja myötätunto ruoka-avun asiakkaita kohtaan.

Paheksunta / viha

Paheksunta ruoka-avun tarvitsijoiden vähättelyä kohtaan.

Tunteellinen sitaatti

Palkosen henkilökohtaiset kokemukset ja arvomaailmaa korostavat sitaatit.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu poliitikkojen ja ruoka-avun tarvitsijoiden välillä.

Tunteisiin vetoaminen on artikkelin keskeinen työkalu, jolla lukija saadaan ymmärtämään ruoka-avun tarpeen inhimillinen puoli. Se on manipuloivaa siinä mielessä, että se ohittaa poliittisen keskustelun monimutkaisuuden ja keskittyy vain yhteen, moraaliseen näkökulmaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 65

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Palkonen kertoo näkemyksistään ruoka-avun tarpeesta.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä ("jota moni ei uskalla katsoa").

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko viittaa "toisenlaiseen Suomeen", mikä luo vastakkainasettelun tietämättömän valtaväestön ja todellisuuden välille: "Tampereen Ruokapankin eläköityvä johtaja näkee Suomen, jota moni ei uskalla katsoa".

Kärjistys: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo 'me vs. he' -asetelman niiden välille, jotka näkevät hädän, ja niiden, jotka vähättelevät sitä.

Populismi: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli sisältää 'kansa vs. eliitti' -elementtejä, joissa poliitikot esitetään etäisinä ja tavallisten ihmisten hätää ymmärtämättöminä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Otto Meri mainitaan nimeltä ja häntä kritisoidaan, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 58/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

58
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan sitaattien avulla.
  • JO 7: Artikkeli sisältää konkreettisia tilastotietoja ruoka-avun tarpeesta.
  • JO 7: Lähteet (Ruokapankin tilastot) on esitetty selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Otto Meri mainitaan nimeltä, mutta hänelle ei anneta mahdollisuutta vastata kritiikkiin.
  • JO 21: Otto Meriä kritisoidaan suoraan, mutta hän ei saa vastata.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta henkilökuvan ja ruoka-avun yhdistäminen on perinteinen journalistinen tapa käsitellä sosiaalisia ongelmia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee ruoka-apua järjestäviä tahoja ja heikommassa asemassa olevia, nostamalla esiin inhimillisen kärsimyksen ja kritisoimalla poliittisia leikkauksia sekä ruokajonoja vähättelevää puhetta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun tarpeen kasvu on ensisijaisesti merkki yhteiskunnallisesta epäonnistumisesta ja poliittisten päätösten seurauksista. ”Siihen, mitä poliitikot päättävät, emme kovasti voi vaikuttaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päättäjien vastuu leikkauksista ja tilanteen heikkenemisestä korostuu, kun taas Ruokapankki esitetään välttämättömänä, mutta riittämättömänä paikkaajana. ”Siihen, mitä poliitikot päättävät, emme kovasti voi vaikuttaa”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy lähes täysin Marja Palkosen näkökulmaan, joka edustaa ruoka-apua tarjoavaa tahoa. ”Näin sanoo Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien ylläpitämän Ruokapankin toiminnanjohtaja Marja Palkonen.”
Tunnelma Suru / myötätunto

Artikkeli käyttää eläköityvän toiminnanjohtajan henkilökohtaista tragediaa ja pitkää kokemusta inhimillisenä vastapainona poliittiselle keskustelulle, jossa ruoka-avun tarvetta on vähätelty. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, jossa avun tarve on kasvanut hallitsemattomasti, ja jossa poliittiset päätökset näyttäytyvät irrallisina ihmisten todellisesta hädästä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin ajoitus ja henkilövalinta suunniteltu vahvistamaan kriittistä narratiivia hallituksen sosiaalipoliittisia leikkauksia vastaan, hyödyntämällä eläköityvän johtajan auktoriteettia ja emotionaalista tarinaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'toisenlainen Suomi' ja 'kaventunut maailma' luomaan moraalista painoarvoa.

9 Tilastokytkos 74/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
74/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu Ruokapankin omiin tilastoihin, joiden ristiintarkistaminen laajempaan sosiaalipoliittiseen kontekstiin olisi hyödyllistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ruoka-avun tarpeen kehitys Suomessa
  • sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tampereen Ruokapankki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heli Mansikka muut analyysit →
Tampereen Ruokapankki SPR Marja Palkonen työelämä Otto Meri politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • hyväntekeväisyys
  • ruokapankki
  • Tampere
  • Punainen Risti
  • ruoka-apu
  • evankelis-luterilainen kirkko
  • Pirkanmaa
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Tampereen Ruokapankkia pitkään luotsannut Marja [...693 sanaa...] Uusi toiminnanjohtaja on Tanja Lähteenmäki.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →