Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulla Järven kolumni: En ole tottunut somehäirintään, enkö sovi työhöni?

Yle Kolumni 20.7.2023
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rinnastaa sosiaalisen median häirinnän psyykkiseen kidutukseen, mikä nostaa ilmiön vakavuuden uudelle tasolle. Lukijalle välittyy viesti, että häirinnän vähättely on eettisesti kestämätöntä ja että ilmiö uhkaa yhteiskunnallista keskustelua vaientamalla asiantuntijoita ja poliitikkoja.

Kolumni Yle Ulla Järvi · 20.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Kirjoittaja tarkastelee aihetta omien kokemustensa ja ammatillisen taustansa kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumnin genre sallii subjektiivisuuden. Vahva analogia kidutukseen on retorinen keino, joka ohjaa lukijan näkemään häirinnän äärimmäisen vakavana, mutta se on kolumnin luonteeseen sopivaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus käsittelee yleistä eettistä ja työelämään liittyvää kysymystä. Vaikka se puolustaa toimittajien asemaa, se ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Somehäirinnän vakavuus
  • Julkisen keskustelun kaventuminen

Puolustetut tahot

  • Toimittajat
  • Tutkijat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Somehäirinnän taustalla olevia sosiaalisia mekanismeja tai alustojen vastuuta ei syvennetä. — Lukija saa kuvan ilmiöstä vain uhrin näkökulmasta, ilman laajempaa ymmärrystä ilmiön syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Analogian käyttö Henkilökohtainen kokemus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli julkisen keskustelun ja toimittajien turvallisuuden tilasta.

Paheksunta / viha

Paheksunta somehäirinnän vähättelyä kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja termejä kuten 'kidutus' ja 'tuhoaminen'.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Turkin kokemusten käyttö vertauskuvana.

Tunnevetoaminen on kolumnin genrelle tyypillistä. Vertaus kidutukseen on voimakas, mutta se palvelee kirjoittajan tavoitetta herättää keskustelua häirinnän vakavuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa pohditaan häirinnän sietämistä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on henkilökohtainen kysymys, joka houkuttelee lukemaan kirjoittajan kokemuksista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on kirjoittajan oma pohdinta, eikä se sisällä polarisoivia termejä.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'me' (toimittajat/tutkijat) ja 'he' (häiritsijät), mutta ei demonisoi koko yleisöä.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; kirjoittaja ei vetoa 'kansaan' eliittiä vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja pohtii omaa kokemustaan, ei uutinen, joka kohdistuisi nimettyyn yksittäiseen tahoon.

5 JSN-arvio 85/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Vertaus kidutukseen on provokatiivinen ja omaperäinen tapa käsitellä aihetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee toimittajia ja muita julkisessa ammatissa toimivia, jotka kokevat somehäirinnän uhkaavan työrauhaa ja sananvapautta.
Pelissä Sananvapaus ja julkisen keskustelun avoimuus vs. yksilön oikeus työrauhaan ja turvallisuuteen. Juttu käsittelee jälkimmäistä, painottaen häirinnän tuhoisia vaikutuksia yksilölle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että somehäirintä on verrattavissa vakavaan psyykkiseen väkivaltaan. ”Tottuu vai – niin kuin lähisuhdeväkivaltaan tai koulukiusaamiseen?”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Häiritsijöiden toimijuus kuvataan usein massana tai anonyyminä joukkona, mikä korostaa uhrin avuttomuutta. ”pääkiusaaja kerää joukon, joka levittää häirintää”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omia kokemuksiaan ja asiantuntijataustaansa pääasiallisena äänenä. ”Omat kokemukset vakavasta somehäirinnästä ja jopa maalittamisesta palautuivat muistiin.”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli rinnastaa sosiaalisen median häirinnän psyykkiseen kidutukseen, mikä nostaa ilmiön vakavuuden uudelle tasolle. Lukijalle välittyy viesti, että häirinnän vähättely on eettisesti kestämätöntä ja että ilmiö uhkaa yhteiskunnallista keskustelua vaientamalla asiantuntijoita ja poliitikkoja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kidutuksen ja somehäirinnän rinnastus tarkoituksellinen keino ohittaa keskustelu some-keskustelun luonteesta ja keskittyä vain uhrin kokemukseen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Psyykkisen kidutuksen rinnastaminen somehäirintään.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Turkki laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ulla Järvi muut analyysit →
Turkki Asko Rauta työelämä politiikka Ankara
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sosiaalinen media
  • kiusaaminen
  • maalittaminen
  • väkivalta
  • ihmisoikeudet
  • Ulla Järvi
  • kolumnit
  • Kolumnit (Yle Radio 1)

Tiedot tästä analyysistä

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa häirintää vähätellään [...576 sanaa...] toisten ihmisten yhtä julkinen tuki._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →