Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Geenit | Osalla ihmisistä on neandertalien perimää, joka vaikuttaa ulkonäköön ja saa lihakset kasvamaan nopeammin

Helsingin Sanomat Uutinen 13.8.2026
Pisteet
88
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
98
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.4 Mini94
  • Mistral Small98

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli on neutraali tiedeuutinen, joka raportoi tutkimustuloksia ilman poliittista tai ideologista vinoumaa.

Uutinen Helsingin Sanomat Aada Färding · 13.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tieteellisen tutkimuksen ja geneettisen tiedon näkökulmasta.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali tiedeuutinen, joka raportoi tutkimustuloksia ilman poliittista tai ideologista vinoumaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhdas tiedeuutinen, jossa ei ole poliittista kehystystä tai ideologista painotusta.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan välittää tieteellistä tietoa neutraalisti.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 2

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä: "Osalla ihmisistä on neandertalien perimää, joka vaikuttaa ulkonäköön ja saa lihakset kasvamaan nopeammin".

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä lihaskasvun suhteen: "Osalla ihmisistä on neandertalien perimää, joka vaikuttaa ulkonäköön ja saa lihakset kasvamaan nopeammin".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiapitoinen ja neutraali tieteellisen uutisoinnin kontekstissa.

Kärjistys: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on tieteellinen eikä sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tieteellinen raportti, jossa ei ole kritiikin kohteita tai vastapuolia.

4 JSN-arvio 98/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

98
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tieteellisen tutkimuksen pohjalta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan; artikkeli raportoi tutkimustuloksia.
  • JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattu ja siitä on kerrottu yleisölle (oikaisu).

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi tuoretta tutkimusta, mikä on tyypillistä tiedejournalismia.

6 Rivien välistä
7 Tilastokytkos 90/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää tilastollisia lukuja (prosenttiosuuksia) neandertalilaisten perimän esiintyvyydestä eri väestöryhmissä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • neandertalilaisten perimän esiintyvyys eri populaatioissa

Suositellut lähteet

  • Current Biology
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Finngen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Aada Färding muut analyysit →
Finngen tiede
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tiede

Tiedot tästä analyysistä

Uusi tutkimus löysi neandertalinihmisiltä periytyvän [...347 sanaa...] Korjattu sama virhe myös tiivistelmästä.

Sisältö haettu
15.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →