Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vuosi sitten selvisi, että useita lapsia on käytetty hyväksi Oulussa – siitä alkoivat tapahtumat, jotka muuttivat koko yhteiskuntaa

Yle Reportaasi 4.12.2019
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii normalisoimaan Oulun mainetta ja siirtämään fokuksen rikoksista kaupungin toimenpiteisiin. Vaikka se tunnustaa tapahtumien aiheuttaman pelon, se rakentaa kuvaa yhteisöstä, joka on selvinnyt ja oppinut, häivyttäen samalla kriisin poliittista painolastia.

Reportaasi Yle Kirsi Karppinen · 4.12.2019 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia yhteiskunnallisten rakenteiden ja viranomaistoimien kautta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja antaa tilaa useille näkökulmille, mutta sen kehystys on vahvasti 'kriisi on ohi ja hallinnassa' -tyyppinen, mikä ohjaa lukijaa näkemään tilanteen normalisoituneena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee poliittisia vaikutuksia (perussuomalaisten nousu) neutraalisti ja antaa tilaa tutkijoiden arvioille, jotka eivät tue yksipuolista syy-seuraussuhdetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulma tilanteen hallinnasta
  • Normalisoinnin korostaminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ja sen vaikutuksista jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi aihe on niin polarisoiva.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Nuorisotyöntekijän huoli nuorten hyvinvoinnista.

Realismi

Asiallinen raportointi tilanteen rauhoittumisesta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset nuorisokahvilan arjesta tuovat inhimillisyyttä.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja palvelee jutun inhimillistä näkökulmaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumien kulkua neutraalisti.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli välttää vastakkainasettelua ja pyrkii sovittelevaan sävyyn.

Populismi: 20/100

Artikkeli raportoi populistisista ilmiöistä (perussuomalaisten nousu) ulkopuolisena analyysinä, ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa tavalla, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin yhteen vuoden takaiset tapahtumat ja niiden seuraukset.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Oulun kaupungin ja viranomaisten pyrkimystä osoittaa tilanteen hallintaa ja ennaltaehkäisevää otetta kriisin jälkeen.
Pelissä Turvallisuuden tunne vs. maahanmuuttajien yhdenvertainen kohtelu. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa viranomaisten ja nuorisotyöntekijöiden näkökulmaa tilanteen normalisoitumisesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Oulun tilanne on palautunut normaaliksi, ja käyttää tätä lähtökohtana keskustelulle. ”Normaali arki jatkui ja on myös sittemmin jatkunut selkkauksitta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin rooli tiedottajana kehystetään ennaltaehkäiseväksi, häivyttäen kritiikin tiedottamisen viivästymisestä. ”Poliisi katsoi, että nuoret tytöt olivat ilmeisessä vaarassa”
Kuka saa äänen Nuorisotyöntekijä Perttu Kemppainen toimii jutun punaisena lankana, antaen inhimilliset kasvot viranomaistoimille. ”Perttu Kemppainen sanoo, että Walkersilla käyville maahanmuuttajataustaisille nuorillekin alettiin tuolloin huudella törkeyksiä”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli pyrkii normalisoimaan Oulun mainetta ja siirtämään fokuksen rikoksista kaupungin toimenpiteisiin. Vaikka se tunnustaa tapahtumien aiheuttaman pelon, se rakentaa kuvaa yhteisöstä, joka on selvinnyt ja oppinut, häivyttäen samalla kriisin poliittista painolastia.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko jutun ajoitus ja painotus tarkoituksellisesti suunnattu vaimentamaan Oulun 'raiskauskaupungin' mainetta, sillä haastateltujen asiantuntijoiden listaus ja toimenpideohjelman esittely vaikuttavat vahvasti viestinnälliseltä kriisinhallinnalta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 60/100, 1 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää tilastoja tukemaan väitettä, ettei Oulu ole 'raiskauspääkaupunki'.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Seksuaalirikostilastot Oulussa 2016-2019

Suositellut lähteet

  • Poliisihallitus
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kirsi Karppinen muut analyysit →
Perussuomalaiset Oulu Villa Victor kotimaa Elina Tolonen Perttu Kemppainen politiikka Markus Kiiskinen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Oulun seksuaalirikokset
  • seksuaalirikokset
  • kotimaa
  • Oulu
  • Oulun seutukunta
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • nuoret
  • seksuaalinen väärinkäytös

Tiedot tästä analyysistä

Rikosten paljastuminen sai nuoret varovaisemmiksi [...2923 sanaa...] annetuista tuomiosta tarkemmin tästä jutusta._

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →