Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vieraskynä | Anteeksipyynnön esittäminen ei takaa kriisiviestinnän onnistumista

Helsingin Sanomat Kolumni 19.2.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, jonka mukaan nopea anteeksipyyntö on kriisiviestinnän kultainen standardi. Lukijalle välittyy kuva, että julkinen keskustelu aiheesta on pintapuolista ja että todellinen kriisiviestintä vaatii anteeksipyyntöä syvempää harkintaa.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Tuukka Hetemäki · 19.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta viestinnän asiantuntijan näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Teksti on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Se ei ole vinoutunut, vaan esittää yhden asiantuntijanäkökulman aiheeseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viestintästrategiaa, eikä siinä ole poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kriisiviestinnän monimutkaisuus
  • Anteeksipyynnön riittämättömyys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Kirjoittaja vetoaa asialliseen ja harkittuun kriisiviestinnän ymmärrykseen.

Teksti on sävyltään asiallinen ja analyyttinen, eikä se käytä manipuloivia tunnevetoamisia.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää artikkelin keskeisen väitteen.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja asiallinen, kuvaten artikkelin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja analyyttinen.

Kärjistys: 0/100

Tekstissä ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Tekstissä ei ole populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijakolumni, ei uutinen, jossa olisi nimettyjä kritiikin kohteita.

4 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta kriisiviestinnän monimutkaisuudesta on kirjoitettu aiemminkin.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kriisiviestinnän ammattilaisia ja viestintäkonsultteja, sillä se haastaa yleisen oletuksen anteeksipyynnön riittävyydestä ja korostaa viestinnän strategista monimutkaisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että julkinen keskustelu kriisiviestinnästä on tällä hetkellä yksinkertaistavaa. ”Monesti keskustelu tuntuu kiertyvän anteeksipyynnön ympärille.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, jonka mukaan nopea anteeksipyyntö on kriisiviestinnän kultainen standardi. Lukijalle välittyy kuva, että julkinen keskustelu aiheesta on pintapuolista ja että todellinen kriisiviestintä vaatii anteeksipyyntöä syvempää harkintaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska kyseessä on Vieraskynä-kolumni, kirjoittajan asiantuntijarooli on keskeinen. On mahdollista, että kirjoittaja pyrkii asemoimaan itsensä kriisiviestinnän asiantuntijaksi, joka näkee yleistä keskustelua syvemmälle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuukka Hetemäki muut analyysit →
työelämä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

Viime kuukausina Suomessa on puhuttu [...35 sanaa...] jollain muulla tavalla, on tyritty.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →