Analyysi artikkelista: USU-gallup: Suomalaiset nimesivät puolueen, jota äänestäisivät viimeisenä – Näin kävi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- Mistral Small85
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa keskiöön perussuomalaisten korkean torjuntaprosentin, mikä luo lukijalle kuvan puolueesta, joka herättää laajinta vastenmielisyyttä. Vaikka galluptulokset raportoidaan, valittu kehys ja ingressin painotus vasemmistoliiton ja perussuomalaisten väliseen jyrkkään suhteeseen ohjaavat lukijan huomion nimenomaan näiden kahden puolueen väliseen konfliktiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan neutraali gallup-raportti, mutta ingressin valinta korostaa kahden puolueen välistä konfliktia. Tämä ohjaa lukijan tulkintaa polarisaation suuntaan, vaikka itse gallup sisältää myös muita puolueita.
Artikkeli raportoi galluptuloksia asiallisesti ja käyttää asiantuntijaa tulkinnan tukena. Vaikka ingressi painottaa konfliktia, kyseessä on gallupin tulosten raportointi, ei ideologinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten korkea torjuntaprosentti
- Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välinen jyrkkä suhde
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Muiden puolueiden kannattajien välisiä suhteita ei avata yhtä syvällisesti kuin vasemmistoliiton ja perussuomalaisten. — Lukija saa kapean kuvan polarisaation kokonaiskuvasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kysely mittaa vastenmielisyyttä, mikä ruokkii epäluottamusta puolueiden välillä.
Ingressi nostaa esiin kahden puolueen jyrkän suhteen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu kyselyn aihepiiriin, joka itsessään käsittelee vastenmielisyyttä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja gallupin tuloksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small45
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko käyttää 'Näin kävi' -rakennetta, joka vihjaa yllättävään lopputulokseen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa galluptulosta: 'USU-gallup: Suomalaiset nimesivät puolueen, jota äänestäisivät viimeisenä – Näin kävi'.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- Mistral Small60
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli käsittelee polarisaatiota ilmiönä, mutta ei itse yllytä siihen. Sitaatti: 'Tulokset heijastavat yhä keskeisemmäksi nousevaa tunneperäistä polarisaatiota'.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli raportoi kansan mielipiteitä, mutta ei itse käytä populistista kieltä tai kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyselyssä mainittuja puolueita ei ole kuultu tulosten tulkinnasta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktat ja asiantuntijan tulkinta on erotettu toisistaan.
- JO 7: Gallupin virhemarginaali ja otos on ilmoitettu.
- JO 7: Lähdeaineisto ja tutkimusmetodiikka on avattu.
Heikkoudet
- JO 21: Puolueiden edustajia ei ole kuultu tulosten tiimoilta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ulkopuoliseen gallup-aineistoon, jota on referoitu.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa keskiöön perussuomalaisten korkean torjuntaprosentin, mikä luo lukijalle kuvan puolueesta, joka herättää laajinta vastenmielisyyttä. Vaikka galluptulokset raportoidaan, valittu kehys ja ingressin painotus vasemmistoliiton ja perussuomalaisten väliseen jyrkkään suhteeseen ohjaavat lukijan huomion nimenomaan näiden kahden puolueen väliseen konfliktiin.
Herää kysymys, miksi ingressi nostaa esiin nimenomaan vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välisen suhteen, vaikka gallupin laajempi data sisältää myös muita puolueita; tämä valinta korostaa kahden ääripään välistä vastakkainasettelua.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- Mistral Small90
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli perustuu kokonaan gallup-dataan, jonka luotettavuus ja tulkinta ovat keskeisiä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- puolueiden kannatus ja torjunta Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Uutissuomalainen
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →