Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Neljättä kertaa risuja soten remontoijille – Olisiko viime kesän varoitukset pitänyt ottaa vakavammin?

Yle Analyysi 1.6.2018
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa sote-uudistuksesta kroonisesti epäonnistuneena ja hallitsemattomana prosessina, jossa perustuslakivaliokunnan toistuvat huomautukset osoittavat valmistelun puutteellisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että uudistus on ajautunut poliittisen pelin välineeksi, jossa kansalaisten palveluiden turvaaminen on jäänyt toissijaiseksi.

Analyysi Yle Tiina Merikanto · 1.6.2018 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee sote-uudistusta hallinnon ja lainsäädännön laadun näkökulmasta, painottaen kriittistä vahtikoiraroolia.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se keskittyy lähes täysin hallituksen valmistelun epäonnistumisiin ja perustuslakivaliokunnan kritiikkiin. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittajan oma ääni ja valitut sitaatit ohjaavat lukijaa vahvasti kriittiseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi hallitusten valmistelutyötä, mutta kyseessä on vahtikoira-journalismi, joka kohdistuu lainsäädännön laatuun eikä ideologiaan. Kirjoittaja ei aja selkeää poliittista suuntaa, vaan vaatii hallinnollista huolellisuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perustuslakivaliokunnan kriittinen kanta
  • Valmistelun epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

  • Juha Sipilän hallitus
  • Jyrki Kataisen hallitus
  • Alexander Stubbin hallitus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma uudistuksen välttämättömyydestä ja valmistelun haasteista puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa uudistus näyttäytyy vain epäonnistumisena ilman kontekstia.
  • Tausta Uudistuksen laajempi yhteiskunnallinen tarve ja tavoitteet jäävät kritiikin varjoon. — Lukija ei ymmärrä, miksi uudistusta ylipäätään yritetään tehdä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja ilmaisee turhautumistaan toistuvaan valmisteluprosessiin.

Huoli

Huoli kansalaisten palveluiden toteutumisesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'koheltaminen' ja 'tuskaista' käyttö korostaa negatiivisuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen ja perustuslakivaliokunnan välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on osa analyysin tyyliä, mutta se tekee tekstistä subjektiivisen ja ohjaavan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kriittistä linjaa.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini61
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää retorista kysymystä ja provokatiivista sävyä houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'risuja' ja 'koheltaminen' lataavat otsikon negatiivisesti hallitusta kohtaan.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun hallituksen ja perustuslakivaliokunnan välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy viittauksia 'kansan palveluihin', mutta kirjoittaja ei suoraan käytä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli viittaa kattavasti virallisiin lausuntoihin.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — analyysi on selkeästi merkitty, vaikka se onkin sävyltään vahva.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on kate, mutta sävy on provokatiivinen.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — hallituksen edustajien näkökulmaa ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää kirjoittajan aiemmat analyysit ja tuoreen perustuslakivaliokunnan lausunnon, mikä antaa sille jatkuvuutta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee uudistuksen kriitikoita ja hallinnon tehokkuutta vaativia tahoja: sote-uudistuksen valmistelu esitetään epäonnistuneena ja hallitsemattomana prosessina, mikä kyseenalaistaa hankkeen uskottavuuden.
Pelissä Poliittinen päätöksentekokyky vs. perusoikeuksien turvaaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen perustuslakivaliokunnan roolia hallituksen valmistelun rajoittajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sote-uudistuksen valmistelu on ollut poikkeuksellisen epäonnistunutta ja että perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat ainoa oikea mittari uudistuksen laadulle. ”Ei voi kun ihmetellä, miten lainvalmistelu voi vuodesta toiseen olla tällaista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla, kun kuvataan valmistelun vaikeutta. ”Sote-valmistelu oli täynnä mutkia, yllätyksiä ja toinen toistaan seuraavia työryhmiä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti perustuslakivaliokunnan lausuntoihin ja kirjoittajan omaan kokemukseen, kun taas hallituksen näkökulma jää referoiduksi ja kritiikin kohteeksi. ”Nyt perustuslakivaliokunta sanoo, että valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on liian tiukka.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli rakentaa kuvaa sote-uudistuksesta kroonisesti epäonnistuneena ja hallitsemattomana prosessina, jossa perustuslakivaliokunnan toistuvat huomautukset osoittavat valmistelun puutteellisuutta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että uudistus on ajautunut poliittisen pelin välineeksi, jossa kansalaisten palveluiden turvaaminen on jäänyt toissijaiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja korostaa omaa pitkää toimittajakokemustaan ja menneitä kirjoituksiaan — se vahvistaa auktoriteettia, mutta samalla henkilökohtaistaa analyysin, mikä voi hämärtää eroa uutisen ja kolumnin välillä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia kuvaamaan hallinnon toimintaa.

9 Tilastokytkos 65/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini66
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
65/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää väitteitä 3 miljardin euron säästötavoitteesta ja menokasvun rajoittamisesta, jotka vaativat tilastollista tarkistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sote-uudistuksen kustannusvaikutukset
  • maakuntien rahoitusmalli

Suositellut lähteet

  • THL
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jyrki Katainen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tiina Merikanto muut analyysit →
Jyrki Katainen Markku Pekurinen Eduskunta Juha Sipilä Perustuslakivaliokunta Päivi Nerg THL Alexander Stubb Susanna Huovinen politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sote-uudistus
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • kotimaa
  • politiikka
  • sosiaali- ja terveyspalvelut
  • perustuslait
  • valtiosääntöoikeus
  • Kuntauudistus

Tiedot tästä analyysistä

Miten soten valmistelu voi olla [...1058 sanaa...] kaikki mahdotonkin on ollut mahdollista.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →