Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Johan Bäckmanin vainoamistuomio antaa eväät puuttua maalittamiseen, sanoo professori – Journalistiliiton johtaja: Jessikka Aroa ei saatu vaiennettua

Yle Uutinen 18.2.2022
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen, joka asettaa selkeän rajan sananvapauden ja rikollisen vainoamisen välille. Lukijalle välittyy viesti, että järjestelmällinen häirintä ei ole hyväksyttävää yhteiskunnallista keskustelua, ja oikeuslaitos on ottanut aktiivisen roolin tämän rajan vartijana.

Uutinen Yle · 18.2.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee tapausta oikeustieteen ja ammatillisen edunvalvonnan näkökulmasta.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se valitsee haastateltaviksi vain päätöstä tukevia tahoja. Tämä on tyypillistä uutisoinnissa, jossa raportoidaan oikeuslaitoksen linjauksista, mutta se luo yksipuolisen näkökulman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi oikeuslaitoksen päätöksestä ja asiantuntijoiden kommenteista. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli pysyy vahtikoira-roolissa ja raportoi oikeuden linjauksesta ilman, että se ajaisi selkeää ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Oikeuslaitoksen päätöksen oikeutus
  • Toimittajien suojelun tärkeys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Tuomitun osapuolen tai puolustuksen näkökulmaa ei ole esitetty. — Lukija saa vain yhden näkökulman oikeuden päätökseen ja sen seurauksiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus Yhteenkuuluvuus
Luottamus

Luottamus oikeusjärjestelmän kykyyn puuttua häirintään.

Yhteenkuuluvuus

Journalistien yhteisöllisyyden ja suojan korostaminen.

Tunteellinen sitaatti

Hanne Ahon sitaatti toimittajien kokemasta paineesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy haastateltavien kokemuksiin ammatillisesta turvallisuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja oikeuden päätöksen ydintä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä: "Jessikka Aroa ei saatu vaiennettua".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi oikeuden päätöksen ja asiantuntijan näkemyksen neutraalisti.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi oikeuden päätöksestä, mikä luo luonnollisen vastakkainasettelun, mutta kieli on asiallista.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei käytä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Johan Bäckmania ei ole kuultu tai hänen näkemystään ei ole esitetty, vaikka hänet on nimetty jutun keskeiseksi osapuoleksi.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijoiden arviot on erotettu uutisoinnista.
  • JO 7: Lähteinä on käytetty korkeimman oikeuden päätöstä ja asiantuntijoita.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen (tuomitun) näkökulmaa ei ole pyydetty tai esitetty.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkiseen oikeuden päätökseen, mutta asiantuntijahaastattelut tuovat siihen lisäarvoa.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee toimittajien ja muiden julkista työtä tekevien ammattilaisten intressiä, sillä se vahvistaa oikeudellista suojaa häirintää vastaan ja normalisoi maalittamisen rangaistavuuden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että toimittajiin kohdistuva häirintä on yhteiskunnallinen ongelma, jota tulee torjua oikeusjärjestelmän keinoin. ”tuomioistuimissa on nyt alettu ymmärtää toimittajiin kohdistuvan häirinnän ja vainoamisen vakavuutta”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen asiantuntijalle ja järjestöedustajille, jotka tukevat oikeuden päätöstä, kun taas tuomittu osapuoli esiintyy vain oikeuden päätöksen kohteena. ”Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kehuu KKO:n päätöstä”
Tunnelma Luottamus, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli normalisoi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen, joka asettaa selkeän rajan sananvapauden ja rikollisen vainoamisen välille. Lukijalle välittyy viesti, että järjestelmällinen häirintä ei ole hyväksyttävää yhteiskunnallista keskustelua, ja oikeuslaitos on ottanut aktiivisen roolin tämän rajan vartijana.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole lainkaan haastateltu puolustuksen näkökulmaa tai oikeustieteilijää, joka olisi voinut pohtia ennakkopäätöksen mahdollisia vaikutuksia sananvapauden laajempaan tulkintaan, vaikka päätös onkin oikeudellisesti merkittävä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen korkein oikeus laajempi kuva →
korkein oikeus Johan Bäckman Journalistiliitto Hanne Aho Jouko Jokinen työelämä Jessikka Aro politiikka Matti Tolvanen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tuomiot
  • vihapuhe
  • rikokset
  • kotimaa
  • Johan Bäckman
  • Jessikka Aro
  • sananvapaus
  • oikeus

Tiedot tästä analyysistä

Oikeusoppineen mukaan KKO:n tuomio Johan [...591 sanaa...] Silloin syyllistytään rikokseen, Jokinen lausuu.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →