Analyysi artikkelista: Useita kanteluita Poliisi-Ellasta – Nyt hän vastaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa äänen entiselle poliisille, joka kokee joutuneensa epäasiallisen ilmoittelun kohteeksi. Lukijalle välittyy kuva poliisin sisäisestä ilmoituskanavasta välineenä, jota voidaan käyttää myös kiusaamiseen, samalla kun poliisin organisaatio reagoi tilanteeseen ulkopuolisella arvioinnilla.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottuu voimakkaasti Variksen kokemuksiin. Vaikka poliisin tiedote on mainittu, Variksen ääni dominoi kerrontaa, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli käsittelee poliisin sisäistä työympäristöä ja kiusaamista, mikä on hallinnollinen ja eettinen kysymys. Ideologista puoluepoliittista kantaa ei välity, ja poliisin vastatoimet tuovat neutraaliutta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ella Variksen näkemys poliisin sisäisestä kiusaamisesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliisin sisäisen ilmoituskanavan alkuperäinen tarkoitus ja yleiset käyttötilastot puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, onko väärinkäyttö yleistä vai yksittäistapaus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli poliisin sisäisestä työilmapiiristä ja kiusaamisesta.
Epäluottamus poliisin sisäistä ilmoituskanavaa kohtaan.
Variksen henkilökohtainen kokemus toimii esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.
Sitaatti "tehtailleet" ilmoituksia korostaa kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta.
Tunnevetoaminen on sidoksissa haastateltavan kokemukseen, mikä on ymmärrettävää haastattelutyypissä, mutta se antaa yhdelle osapuolelle vahvan emotionaalisen painoarvon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko viittaa vastaukseen, mutta ei paljasta sisältöä, mikä on tyypillinen tapa houkutella lukemaan.
Otsikko on informatiivinen ja neutraali: "Useita kanteluita Poliisi-Ellasta – Nyt hän vastaa".
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa jännitettä yksilön ja organisaation välillä, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (yksittäinen poliisi vs. organisaatio), mutta se on haastateltavan puhetta, ei toimittajan kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Lounais-Suomen poliisi on mainittu tiedotteen kautta, mutta heidän edustajaansa ei ole haastateltu vastaamaan suoraan Variksen väitteisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu selvästi.
- JO 10: Poliisin tiedote on mainittu lähteenä.
- JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.
Heikkoudet
- JO 21: Poliisin edustajaa ei ole haastateltu suoraan vastaamaan kiusaamisväitteisiin.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, poliisin näkemys on vain referoitu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu haastatteluun, joka on tyypillinen uutisaihe.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen entiselle poliisille, joka kokee joutuneensa epäasiallisen ilmoittelun kohteeksi. Lukijalle välittyy kuva poliisin sisäisestä ilmoituskanavasta välineenä, jota voidaan käyttää myös kiusaamiseen, samalla kun poliisin organisaatio reagoi tilanteeseen ulkopuolisella arvioinnilla.
Herää kysymys, onko artikkelin painopiste Variksen kokemuksessa tarkoituksellinen tapa inhimillistää poliisin sisäistä kiistakysymystä, mikä saattaa ohjata lukijaa myötätuntoon Varista kohtaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sana "tehtailleet" viittaa järjestelmälliseen väärinkäyttöön.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →