Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjältä kädenojennus – Moldova tuhahti

Iltalehti Uutinen 17.5.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Grok 4.345

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini68
  • Grok 4.375

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli yhdistää kaksi erillistä uutisaihetta: Venäjän kansalaisuuslain muutokset Transnistriassa ja Ukrainan drooni-iskut. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka valmistautuu sotilaalliseen laajentumiseen samalla kun se yrittää painostaa Eurooppaa neuvotteluihin.

Uutinen Iltalehti Mikael Kaivanto · 17.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktia kansainvälisestä näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta valikoi näkökulmat siten, että Venäjän motiivit esitetään lähes poikkeuksetta epäilyttävinä. Propaganda-termin käyttö toimittajasta ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa länsimaista turvallisuuspoliittista konsensusta, mutta pysyy uutisoinnissaan maltillisena.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän toimien epäilyttävyys
  • Länsimaiden varovaisuus neuvottelujen suhteen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Transnistrian alueen historiallinen tausta ja Venäjän rooli siellä jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa riittävää kuvaa siitä, miksi alue on strategisesti tärkeä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli Venäjän sotilaallisista motiiveista ja neuvottelujen vaaroista.

Latautunut kieli

Termin 'propagandatoimittaja' käyttö ohjaa lukijan suhtautumista.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja drooni-iskut luovat jatkuvan konfliktin tunteen.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisaiheen vakavuuteen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 28/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Grok 4.345

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on tiivis ja informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta neutraalisti ilman voimakkaita latauksia.

Kärjistys: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini34
  • Grok 4.325

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa konfliktia, mutta ei itse polarisoi lukijaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini3
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Peskovin kommentit on tuotu esiin, vaikka ne on kehystetty kriittisesti.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli perustuu uutistoimistojen tietoihin.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan oma arvio 'propagandatoimittajasta' sekoittuu uutistekstiin.
  • JO 11: Toimittajan kanta 'propagandatoimittajasta' on mielipiteellinen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli koostuu pääosin uutistoimistojen (AP, Reuters, AFP) tietojen kokoamisesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista näkökulmaa kehystämällä Venäjän toimet epäilyttävinä ja Ukrainan iskut osana laajempaa konfliktia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän kansalaisuuslain muutos on suoraan kytkettävissä sotilaallisiin tavoitteisiin. ”Hän uskoo, että Venäjä tarvitsee lisää sotilaita rintamalle.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostuu aktiivisena uhkana, kun taas Ukrainan drooni-iskujen laajuus ja seuraukset esitetään faktuaalisena raportointina. ”Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti lain”
Kuka saa äänen Länsimaiset ja ukrainalaiset näkökulmat (Sandu, Tsahkna) saavat tilaa analyysissä, kun taas Venäjän viralliset kannat (Peskov) esitetään osana propagandakontekstia. ”Peskov puhui venäläiselle propagantoimittajalle Pavel Zarubinille”
Tunnelma Huoli

Artikkeli yhdistää kaksi erillistä uutisaihetta: Venäjän kansalaisuuslain muutokset Transnistriassa ja Ukrainan drooni-iskut. Lukijalle välittyy kuva Venäjästä, joka valmistautuu sotilaalliseen laajentumiseen samalla kun se yrittää painostaa Eurooppaa neuvotteluihin. Vaikka Peskovin kommentit tuodaan esiin, ne kehystetään osaksi Venäjän propagandakoneistoa, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan niihin epäluuloisesti.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että uutisen kaksi eri aihetta on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta lukijalle syntyisi voimakkaampi kuva Venäjän aggressiosta ja samanaikaisesta neuvottelupaineesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Toimittajan kutsuminen propagandatoimittajaksi.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Transnistria laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mikael Kaivanto muut analyysit →
Transnistria Ulkomaat Maia Sandu Vladimir Putin Venäjä Ukraina Kaja Kallas Dmitri Peskov politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Venäjän politiikka
  • Venäläiset poliitikot
  • Presidentti
  • Poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Venäjä helpottaa Transnistrian asukkaiden kansalaisuuden [...432 sanaa...] sanoi Latvian yleisradio LSM:n mukaan.

Sisältö haettu
18.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →