Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Opetusministeri esittää kouluille huhtikuulle lisälomaa, PS sanoo ei

Yle Uutinen 4.5.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tekee näkyväksi hallituksen sisäisen erimielisyyden opetusministerin aloitteesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin esitys on poliittisesti vaikea, sillä perussuomalaiset torjuu sen suoraan ja kristillisdemokraatit suhtautuvat siihen epäilevästi, mikä tekee hankkeen etenemisestä epätodennäköistä.

Uutinen Yle Terhi Toivonen · 4.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee asiaa hallituspolitiikan ja puolueiden välisten kantojen kautta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja tasapainoinen uutinen, joka antaa äänen eri hallituspuolueille. Vinoumaa ei ole havaittavissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituspuolueiden kannat neutraalisti ilman, että se asettuu minkään osapuolen puolelle tai ohjaa lukijan ajattelua.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituspuolueiden kannat

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Tasapuolinen lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja neutraali uutisraportti, joka ei pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa uutisen sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeisen konfliktin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista tilannetta neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi poliittisista näkemyseroista asiallisesti.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki hallituspuolueet on kuultu ja heidän kantansa on esitetty.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu, kun eri puolueiden kantoja on kysytty.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja eri osapuolia on kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti Svenska Ylen uutisointiin ja haastatteluihin.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee hallituksen sisäisen päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyttä, tuoden esiin hallituspuolueiden väliset näkemyserot opetusministerin esityksestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituspuolueiden yksimielisyys on välttämätön edellytys hankkeen etenemiselle. ”Koulujen lomien siirtäminen vaatisi yksimielisyyden hallituspuolueiden kesken”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen hallituspuolueiden edustajille tasapainoisesti, mutta opetusministerin ääni välittyy vain referoituna. ”Yle kysyi kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kantaa opetusministerin ehdotukseen.”

Artikkeli tekee näkyväksi hallituksen sisäisen erimielisyyden opetusministerin aloitteesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin esitys on poliittisesti vaikea, sillä perussuomalaiset torjuu sen suoraan ja kristillisdemokraatit suhtautuvat siihen epäilevästi, mikä tekee hankkeen etenemisestä epätodennäköistä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jani Mäkelä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Terhi Toivonen muut analyysit →
Jani Mäkelä Jukka Kopra työelämä Petteri Orpo Peter Östman politiikka OAJ
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • koulutus
  • koulut
  • Koulutus ja kasvatus
  • koululaiset
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

PS ei kannata koulujen kesälomien [...368 sanaa...] kristillisdemokraattien kannoista koulujen kesälomien siirtoon._

Sisältö haettu
4.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →