Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Raivo repesi – Hurjia väitteitä Charlie Kirkin murhasta

Iltalehti Uutinen 13.7.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Yhdysvaltain oikeiston sisäisen repeämän, jossa tunnetut vaikuttajat levittävät salaliittoteorioita murhatun Charlie Kirkin kuolemasta. Lukijalle välittyy kuva syvästä polarisaatiosta, jossa perinteiset konservatiiviset arvot ja antisemitismiin kallellaan oleva äärioikeistolainen retoriikka törmäävät toisiinsa.

Uutinen Iltalehti Jimi Holmberg · 13.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee poliittista ilmiötä ja sen vaikutusta yhteiskunnalliseen keskusteluun.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain salaliittoteorioita vastustaville tahoille. Kielenkäyttö, kuten 'julma hevonpaska' ja 'pahuutta', on vahvasti latautunutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli asettuu vastustamaan äärioikeistolaista salaliittoretoriikkaa, mikä on linjassa valtavirran konservatiivisen ja liberaalin journalismin kanssa. Ideologista suuntaa ei voi määrittää vasemmistolaiseksi tai oikeistolaiseksi, vaan kyse on demokraattisen keskustelukulttuurin puolustamisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Salaliittoteorioiden vastainen näkökulma
  • Antisemitismin kritiikki

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Salaliittoteorioita levittävien tahojen omaa perustelua tai näkemystä ei esitetä. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi nämä teoriat resonoivat tietyissä piireissä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Artikkeli korostaa salaliittoteorioiden vastenmielisyyttä ja niiden aiheuttamaa raivoa lähipiirissä.

Epäluottamus

Käsitellään epäluottamusta, jota salaliittoteoreetikot levittävät julkisuudessa.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'vastenmielistä', 'pahuutta' ja 'myrkyttää' käytetään kuvaamaan salaliittoteorioita.

Konflikti- tai kriisikehys

Oikeiston sisäinen riita on jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on voimakasta, mikä on tyypillistä aihepiirille, jossa käsitellään murhaa ja vihapuhetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään salaliittoteorioita.

Klikkihoukutus: 70/100

Otsikko käyttää dramaattisia ilmauksia houkutellakseen lukijan, vaikka itse uutinen käsittelee laajempaa poliittista ilmiötä.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikon sanat 'Raivo repesi' ja 'Hurjia väitteitä' lataavat tunnelmaa.

Kärjistys: 60/100

Artikkeli kuvaa jyrkkää jakoa maltillisten ja salaliittoteorioita levittävien välillä.

Populismi: 40/100

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi tästä ulkopuolelta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Candace Owensia ja muita salaliittoteorioiden levittäjiä kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys raportoida laajasta ilmiöstä.
  • JO 11: Mielipiteet (Shapiro) on erotettu selvästi lainausmerkein.
  • JO 10: Lähteet (WP, NYT) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Syytettyä tai Owensia ei kuulla suoraan, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
  • JO 21: Erittäin kielteiseen julkisuuteen asetettuja tahoja ei ole kuultu samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty laajasti kansainvälisessä mediassa, artikkeli kokoaa tunnettuja näkökulmia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee maltillisempaa konservatiivista suuntausta, joka haluaa etäisyyttä äärioikeistolaisiin salaliittoteorioihin ja antisemitistiseen retoriikkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Owensin ja Carlsonin levittämät teoriat ovat luonteeltaan antisemitistisiä ja perättömiä. ”Carlsonin, Owensin ja Greenen aktiivisesti levittämät antisemitistiset eli juutalaisvastaiset teoriat”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Salaliittoteorioiden levittäjien toimijuus korostuu, kun taas viranomaisten tai oikeusprosessin rooli jää taustalle. ”Owens liittolaisineen väittää edelleen”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen salaliittoteorioita vastustaville (Neff, Shapiro), kun taas syytettyä tai Owensia ei kuulla suoraan. ”Tämä on pahuutta, ja se toimii. Hän myrkyttää aivoja laajamittaisesti, Shapiro kirjoittaa X:ssä.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin Yhdysvaltain oikeiston sisäisen repeämän, jossa tunnetut vaikuttajat levittävät salaliittoteorioita murhatun Charlie Kirkin kuolemasta. Lukijalle välittyy kuva syvästä polarisaatiosta, jossa perinteiset konservatiiviset arvot ja antisemitismiin kallellaan oleva äärioikeistolainen retoriikka törmäävät toisiinsa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena ensisijaisesti raportoida murhatutkinnasta vai toimia alustana äärioikeiston sisäisen valtataistelun ja antisemitismin esiin tuomiselle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia kuvaamaan salaliittoteorioiden levittäjiä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ben Shapiro laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jimi Holmberg muut analyysit →
Ben Shapiro Ulkomaat Tyler James Robinson Benjamin Netanjahu Tucker Carlson Marjorie Taylor Greene Candace Owens politiikka Turning Point USA Charlie Kirk
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Presidentti
  • Puolueet
  • Väkivaltarikokset

Tiedot tästä analyysistä

Salaliittoteoriat repivät USA:n oikeistoa ja [...316 sanaa...] olla Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentti.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →