Analyysi artikkelista: Arto Satonen kiistää uutuuskirjassa, että kokoomus ajoi vain EK:n tavoitteita
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli toimii Arto Satosen kirjan markkinointikanavana ja puolustuspuheena, jossa hän saa esittää oman tulkintansa hallituksen työmarkkinauudistuksista ilman kriittistä vastapainoa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen politiikka on johdonmukaista ja perusteltua, ja kritiikki sille kuitataan virheellisenä tai vaalipolitiikasta johtuvana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan yksipuolinen, sillä se antaa pääpuheenvuoron Satoselle ilman vastapainoa. Vaikka sävy on asiallinen, valikoiva lähteiden käyttö ja Satosen näkemysten korostaminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi ammattiyhdistysliikettä ja perussuomalaisia Satosen näkökulmasta, mutta kyseessä on poliitikon kirjan referointi, ei toimituksellinen kannanotto. Ideologinen suunta ei ole selkeä, vaan kyse on vahtikoirajournalismin puutteesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Arto Satosen näkemys hallituksen politiikan oikeutuksesta
- Kokoomuksen sisäinen tulkinta hallitusyhteistyöstä
Kritisoidut tahot
- Ammattiyhdistysliike
- Perussuomalaiset
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ammattiyhdistysliikkeen näkökulma hallituksen uudistuksiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa työmarkkinakiistojen syistä ja seurauksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Satonen vetoaa päätösten välttämättömyyteen ja taloudellisiin realiteetteihin.
Satonen käyttää esimerkkejä, kuten Keitele Groupin tapausta, perustellakseen lakko-oikeuden rajoittamista.
Tunnevetoaminen on vähäistä, mutta Satosen kerronta pyrkii oikeuttamaan kovat päätökset järkiperusteilla.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin yhden väitteen kirjan sisällöstä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa Satosen näkemystä neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli asettaa hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen vastakkain, mutta sävy on maltillinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli sisältää viittauksia kansa-eliitti-asetelmaan, mutta se on Satosen retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ammattiyhdistysliikettä tai muita Satosen kritisoimia tahoja ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi, sillä ne esitetään Satosen kirjasta lainattuina.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä ammattiyhdistysliikkeen näkemyksiä ei ole pyydetty vastaamaan Satosen väitteisiin.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen on laiminlyöty.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan Satosen kirjan sisältöön, eikä tarjoa uutta toimituksellista analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli toimii Arto Satosen kirjan markkinointikanavana ja puolustuspuheena, jossa hän saa esittää oman tulkintansa hallituksen työmarkkinauudistuksista ilman kriittistä vastapainoa. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen politiikka on johdonmukaista ja perusteltua, ja kritiikki sille kuitataan virheellisenä tai vaalipolitiikasta johtuvana.
Herää kysymys, miksi Yle julkaisee uutisen, joka on käytännössä referaatti yhden poliitikon kirjasta ilman, että haastatellaan esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen edustajia tai riippumattomia tutkijoita kommentoimaan Satosen väitteitä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →