Analyysi artikkelista: Kouvolan Sanomat: Uhkailu kärjistyi niin pahaksi, että kansanedustaja joutui myymään kotinsa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini45
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Grok 4.395
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi poliitikkoihin kohdistuvan häirinnän vakavana yhteiskunnallisena ongelmana, joka uhkaa demokratian toimivuutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikot ovat vihan kohteiksi joutuvia uhreja, ja samalla korostetaan tarvetta suojella julkista keskustelua häirinnältä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta se keskittyy vahvasti poliitikkojen näkökulmaan ja uhriutumiseen, mikä ohjaa lukijan sympatioita heidän puolelleen.
Artikkeli ei asetu poliittisesti mihinkään leiriin, vaan käsittelee häirintää ilmiönä, joka koskettaa eri puolueiden edustajia tasapuolisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliitikkojen kokema turvattomuus
- Häirinnän haitallisuus demokratialle
Puolustetut tahot
- Poliitikot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen taustoitus, kuten häirinnän juurisyyt tai viranomaisten toimenpiteet ilmiön hillitsemiseksi, jäävät vähäisiksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten yhteiskunta vastaa tähän ongelmaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli poliitikkojen turvallisuudesta ja demokratian tulevaisuudesta.
Poliitikkojen kokema pelko henkeen ja terveyteen kohdistuvista uhista.
Yksittäisten poliitikkojen kokemukset häirinnästä havainnollistavat ilmiön vakavuutta.
Sitaatit uhkailun kohteeksi joutuneilta poliitikoilta tuovat inhimillistä painoarvoa aiheelle.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, sillä se auttaa lukijaa ymmärtämään häirinnän vakavuuden ja sen vaikutukset yksilöihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini25
- Grok 4.335
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä korostaakseen tapahtuman vakavuutta.
Otsikko kuvaa tapahtunutta asiallisesti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini20
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan kuvaamaan ilmiötä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini5
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena, sillä kyseessä on poliitikkojen kokemusten raportointi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu faktoista.
- JO 7: Artikkelissa on käytetty useita lähteitä ja haastateltu useita eri poliitikkoja.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu ja haastateltu useita osapuolia.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa noudattaa perinteistä uutisraportointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi poliitikkoihin kohdistuvan häirinnän vakavana yhteiskunnallisena ongelmana, joka uhkaa demokratian toimivuutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikot ovat vihan kohteiksi joutuvia uhreja, ja samalla korostetaan tarvetta suojella julkista keskustelua häirinnältä.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Kouvolan paikallispoliitikkojen kokemuksiin; se voi viitata pyrkimykseen tuoda valtakunnallinen ilmiö lähemmäs lukijaa paikallisen esimerkin kautta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →