← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kuopion ruoka-apu joutuu ostamaan ruokaa, jotta se voi jakaa sitä vähävaraisille

Yle Uutinen 11.2.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ruoka-avun muuttumisen hyväntekeväisyydestä kaupalliseksi toimijaksi, joka joutuu turvautumaan puhelinmyyntiin selviytyäkseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa ruoka-avun tarve on kroonistunut ja kauppojen hävikkiruoka on ehtymässä, mikä tekee epäilyttävistäkin varainhankintatavoista hyväksyttäviä hyvän asian nimissä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy ruoka-avun vapaaehtoisten ja asiakkaiden arkeen.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se kehystää ruoka-avun varainhankinnan lähes ainoastaan ruoka-avun edustajien näkökulmasta. Vastapainoa puhelinmyynnin eettisyydelle tai tehokkuudelle ei tarjota, vaikka se mainitaan epäilyttäväksi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee sosiaalista ongelmaa ja sen ratkaisuyrityksiä. Se ei ota kantaa poliittisiin ratkaisuihin, vaan keskittyy paikalliseen toimintaan. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-avun tarve on välttämätön ja kasvava.
  • Puhelinmyynti on hyväksyttävä keino ruoka-avun rahoittamiseksi.

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Varainhankintaa hoitavan yhdistyksen taustoja ja toimintatapoja ei avata. — Lukija ei voi arvioida, onko puhelinmyynti tehokas ja eettinen tapa tukea ruoka-apua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli vähävaraisten toimeentulosta ja ruoka-avun riittävyydestä.

Realismi

Kuvataan käytännönläheisesti ruoka-avun arkea ja kauppiaan tilannetta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Käytetään yksittäisiä esimerkkejä, kuten kalenterimyyntiä ja hyllyjen tyhjyyttä, havainnollistamaan ilmiötä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvataan jonossa seisovia ihmisiä pakkasessa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee aiheen havainnollistamista. Se ei vaikuta manipuloivalta, vaan pikemminkin kuvaa todellista tilannetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen dramatisoinnin tarpeesta ostaa ruokaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilanteen asiallisesti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli kuvaa tavallisten ihmisten arkea, mutta ei sisällä populistista eliitin vastaista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tapahtumien kuvaus on totuudenmukaista ja havainnollistavaa.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja haastateltu asianosaisia.

Heikkoudet

  • JO 12: Varainhankinnan taustoja ja Kivat kaverit ry:n roolia ei avata riittävästi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja paikallinen, mutta käsittelee valtakunnallista ilmiötä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Kuopion ruoka-apua ja sen varainhankintaa: tilanne esitetään välttämättömänä pakkotilanteena, mikä oikeuttaa aggressiivisen puhelinmyynnin ja hälventää siihen liittyvää epäluuloa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun tarve on pysyvä ja kasvava yhteiskunnallinen tosiasia, jota ei kyseenalaisteta. ”Laajalle lahjoittajajoukolle on tarvetta, sillä ylijäämä- ja hävikkiruoan kysyntä ei osoita hiipumisen merkkejä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ruoka-avun tarpeen kasvu esitetään luonnonvoimana tai ulkoisena ilmiönä, jolle kukaan ei mahda mitään. ”Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö, joka on voimistunut elintarvikkeiden hintojen nousun myötä.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääasiassa ruoka-avun edustajat ja kauppias, jotka molemmat perustelevat tilanteen välttämättömyyttä. ”Teija Savolaisen mukaan varainhankinnassa on kyse eräänlaisesta pakkotilanteesta”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi ruoka-avun muuttumisen hyväntekeväisyydestä kaupalliseksi toimijaksi, joka joutuu turvautumaan puhelinmyyntiin selviytyäkseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa ruoka-avun tarve on kroonistunut ja kauppojen hävikkiruoka on ehtymässä, mikä tekee epäilyttävistäkin varainhankintatavoista hyväksyttäviä hyvän asian nimissä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin 'Kivat kaverit ry' -yhdistyksen taustoja tai sitä, kuinka suuri osa puhelinmyynnin tuotoista jää yhdistykselle itselleen vs. ruoka-avulle. Tämä voisi selittää, miksi osa ihmisistä on ollut epäluuloisia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee tilastoja ruoka-avun määrästä, mikä on keskeistä ilmiön ymmärtämiseksi.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ruoka-avun tarve Suomessa
  • hävikkiruoan määrän kehitys

Suositellut lähteet

  • THL
  • Luonnonvarakeskus Luke
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Pohjois-Savo laajempi kuva Katso kirjoittajan Pekka Niiranen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • elintarvikkeet
  • ruoka-apu
  • elintarvikeapu
  • Kuopio
  • Parasta ennen -päiväys
  • ruokahävikki
  • Hävikkiruoan jakelu
  • Pohjois-Savo

Tiedot tästä analyysistä

Kuopion ruoka-apu on joutunut turvautumaan [...350 sanaa...] vuosittain noin 200 000 suomalaista.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →