Analyysi artikkelista: Selvitys: Pääjohtaja Lasse Lehtosen ja Kelan hallituksen yhteistyössä puutteita viime vuonna
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Kelan johdon ja hallituksen välisistä ongelmista, mutta keskittyy hallituksen tilaaman selvityksen kautta hallitun muutoksen narratiiviin. Rivien välistä välittyy pyrkimys rauhoittaa tilanne korostamalla instituutioiden vahvuutta, vaikka selvityksen sisältö paljastaa vakavan luottamuspulan ja pääjohtajan toimintatapoihin kohdistuneen toistuvan kritiikin.
Asiallinen ja informatiivinen raportti Kelan johtamisselvityksestä, joka avaa kriisin taustoja hallituksen näkökulmasta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli nojaa vahvasti hallituksen tilaamaan selvitykseen ja hallituksen puheenjohtajan kommentteihin. Pääjohtajan näkökulma puuttuu, mikä luo painottuneen kuvan, vaikka sävy pysyy asiallisena.
Artikkeli raportoi hallinnollisesta kriisistä ja vahtikoiran roolissa, eikä siinä ole ideologista latausta. Vaikka pääjohtaja on kritiikin kohteena, se perustuu selvityksen havaintoihin eikä poliittiseen agendaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kelan hallituksen näkemys tilanteen hallinnasta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Kelan hallitus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Pääjohtajan näkökulma ja vastine kritiikkiin puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan johtamiskriisistä, kun kritiikin kohde ei pääse vastaamaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli organisaation johtamisen tilasta ja luottamuksen puutteesta.
Sanoja kuten 'luottamuspula' ja 'ilmeinen' käytetään korostamaan tilanteen vakavuutta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu selvityksen tekstissä käytettyihin ilmaisuihin, jotka kuvaavat organisaation sisäistä tilaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko on asiallinen ja kuvailee selvityksen aihetta neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi hallinnollisesta erimielisyydestä, ei ideologisesta vastakkainasettelusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; kyseessä on organisaation sisäinen johtamiskysymys.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääjohtaja Lasse Lehtonen on kritiikin kohde, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata väitteisiin. Hän olisi voinut avata omaa näkemystään johtamisen haasteista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla selvityksen havainnot.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — selvityksen lainaukset on selkeästi merkitty.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — pääjohtajaa ei ole kuultu jutussa, vaikka häneen kohdistuu vakavaa kritiikkiä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu julkistettuun selvitykseen, mutta ei tuo merkittävästi uutta omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Kelan johdon ja hallituksen välisistä ongelmista, mutta keskittyy hallituksen tilaaman selvityksen kautta hallitun muutoksen narratiiviin. Rivien välistä välittyy pyrkimys rauhoittaa tilanne korostamalla instituutioiden vahvuutta, vaikka selvityksen sisältö paljastaa vakavan luottamuspulan ja pääjohtajan toimintatapoihin kohdistuneen toistuvan kritiikin.
Herää kysymys, miksi pääjohtajan sairauslomaa korostetaan toistuvasti selvityksen viivästymisen syynä — se voi toimia hallituksen narratiivissa selityksenä sille, miksi kriisi on jatkunut pitkään ilman ratkaisua.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →