Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eduskunta | Sdp:n Joona Räsänen vaatii Orpoa korjaamaan kommenttejaan työllisyydestä

Helsingin Sanomat Uutinen 7.5.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin pääministerin ja opposition välisen ristiriidan työllisyysluvuista. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen viestintä haastetaan tilastollisilla faktoilla, mutta samalla opposition syytökset toistuvasta virheellisestä tiedosta jäävät ilman tarkempaa kontekstia tai todisteita muista tapauksista.

Uutinen Helsingin Sanomat Elina Pikkarainen · 7.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta poliittisen väittelyn ja eduskuntatyöskentelyn näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se esittää opposition syytökset ilman hallituksen vastinetta. Vaikka sävy on asiallinen, valinta jättää pääministerin kuulematta nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi opposition kritiikkiä, mutta ei ota kantaa väitteiden oikeellisuuteen. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kiistasta, jossa molemmat osapuolet ovat edustettuina, vaikka pääministerin ääni puuttuukin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition kritiikki hallituksen viestintää kohtaan

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Pääministerin näkemys tai selitys työllisyysluvuista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi pääministeri on esittänyt kyseisen arvion.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Opposition syytökset virheellisestä tiedosta luovat epäluottamusta pääministeriä kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu opposition ja pääministerin välisen konfliktin ympärille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan poliittiseen uutisointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista vaatimusta neutraalisti.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli kuvaa poliittista vastakkainasettelua, mutta ei käytä demonisoivaa kieltä.

Populismi: 30/100

Artikkeli sisältää elementtejä, joissa poliitikko haastaa eliitin viestintää, mutta pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpoa ei ole kuultu kritiikkiin liittyen. Hän olisi voinut selventää, mihin hänen arvionsa työllisyyskehityksestä perustuu.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tiedot on tarkistettu Tilastokeskuksen luvuilla.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, pääministerin vastinetta ei ole kysytty.
  • JO 21: Kritiikin kohdetta ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu tiedotteeseen ja eduskuntakeskusteluun.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota, sillä se nostaa esiin hallituksen virheellisen viestinnän ja vaatii pääministeriltä julkista oikaisua.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Tilastokeskuksen luvut ovat ainoa oikea mittari työllisyystilanteen arviointiin. ”Tilastokeskuksen mukaan työllisiä on nyt kuitenkin 64 000 vähemmän.”
Kuka saa äänen Opposition edustaja saa esittää syytöksensä suoraan, kun taas pääministerin näkemys tai vastine puuttuu kokonaan. ”Räsänen sanookin tiedotteessaan, että kyse olisi jo kolmannesta kerrasta, kun pääministeri antaa samasta asiasta virheellistä tietoa eduskunnalle.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin pääministerin ja opposition välisen ristiriidan työllisyysluvuista. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallituksen viestintä haastetaan tilastollisilla faktoilla, mutta samalla opposition syytökset toistuvasta virheellisestä tiedosta jäävät ilman tarkempaa kontekstia tai todisteita muista tapauksista.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy opposition kritiikkiin, mutta jättää mainitsematta, onko pääministerin kommentti ollut tulkinnanvarainen vai suora valhe, mikä jättää lukijalle tilaa tulkita tilannetta poliittisena pelinä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 1 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin ydin on ristiriita pääministerin väitteen ja Tilastokeskuksen lukujen välillä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen työllisyyskehitys 2023-2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Joona Räsänen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Pikkarainen muut analyysit →
Joona Räsänen Eduskunta Petteri Orpo politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Orpo sanoi, että työllisten määrä [...103 sanaa...] eduskunnan edessä”, Räsänen kirjoittaa tiedotteessaan.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →