Analyysi artikkelista: Tuhannet ryntäsivät Espanjan rajalle – Jarno Limnell: Näissä oloissa vastaava voisi tapahtua Suomessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta itärajasta mahdollisena hybridivaikuttamisen näyttämönä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen turvallisuus on riippuvainen paitsi omasta varautumisesta, myös EU:n tuesta ja kyvystä tunnistaa muuttoliike turvallisuusuhkana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta se nojaa vahvasti yhteen näkökulmaan. Koska kyseessä on uutinen asiantuntijan arviosta, yhden lähteen käyttö on perusteltua, mutta se ohjaa lukijan tulkintaa turvallisuuskeskeiseen suuntaan.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa, joka on Suomessa laajasti jaettu konsensus. Se ei aja puoluepoliittista agendaa, vaan raportoi kansanedustajan näkemyksiä varautumisesta. Vahtikoira-poikkeus pätee, sillä aiheena on valtion turvallisuus.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Turvallisuuspoliittinen varautuminen
- Venäjän uhka
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Humanitaarinen näkökulma Ceutan tapahtumiin puuttuu. — Lukija saa vain turvallisuuspoliittisen kuvan, mikä jättää ilmiön inhimillisen puolen huomiotta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisesta rajaturvallisuuden vaarantumisesta.
Asiallinen ja analyyttinen ote turvallisuusuhkiin.
Ceutan kaaottinen tilanne toimii varoittavana esimerkkinä.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu asiantuntija-analyysiin, ei lukijan tunteiden manipuloimiseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Limnell arvioi Ceutan tapahtumien peilaamista Suomeen.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo jännitettä vertaamalla kaukaisia tapahtumia Suomen tilanteeseen: "Tuhannet ryntäsivät Espanjan rajalle – Jarno Limnell: Näissä oloissa vastaava voisi tapahtua Suomessa".
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisällön, vaikka aihepiiri onkin turvallisuuspoliittisesti latautunut.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan käsittelee turvallisuuspolitiikkaa asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy viranomaistoimintaan ja valtioiden välisiin suhteisiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan analysoi yleistä turvallisuustilannetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on selkeästi erotettu uutisoinnista.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijuus tuotu esiin.
- JO 7: Asiantuntijan rooli on selkeä.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkökulmia tai humanitaarista perspektiiviä ei ole haettu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti Limnellin sosiaalisen median julkaisuun, mikä on tyypillistä nykypäivän uutisoinnille.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta itärajasta mahdollisena hybridivaikuttamisen näyttämönä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen turvallisuus on riippuvainen paitsi omasta varautumisesta, myös EU:n tuesta ja kyvystä tunnistaa muuttoliike turvallisuusuhkana.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri Limnellin analyysin aiheesta, joka on poliittisesti herkkä. Tämä voi vahvistaa lukijan mielikuvaa, että aihetta käsitellään ensisijaisesti turvallisuuspoliittisesta, ei humanitaarisesta näkökulmasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →