Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra ehdottaa, että toimeentulotuki pitäisi kieltää alle 10 vuotta Suomessa asuneilta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini41
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Purran radikaalin ehdotuksen sosiaaliturvan rajaamisesta, mutta ei haasta ehdotuksen perustuslaillisia tai käytännön vaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa maahanmuutto nähdään ensisijaisena syynä hyvinvointijärjestelmän ongelmiin, ja Purran ehdotus esitetään yhtenä mahdollisena poliittisena ratkaisuna ilman vastapuolen ääniä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se antaa tilaa vain Purran näkemyksille ilman vastapuolen tai asiantuntijoiden kommentteja. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kieli onkin asiallista.
Artikkeli raportoi ministerin ehdotuksen vahtikoira-hengessä, mutta epäonnistuu tasapainottamisessa. Koska kyseessä on poliittinen ehdotus, neutraalius vaatisi vastapuolen tai asiantuntijan äänen kuulemista. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää, koska artikkeli vain referoi ministeriä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten näkemys sosiaaliturvan rajaamisesta
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma tai asiantuntija-arvio puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa ehdotuksen vaikutuksista tai perustuslaillisista esteistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli hyvinvointijärjestelmän kestävyydestä.
Maahanmuutto esitetään hyvinvointijärjestelmän uhkana.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen argumentaatioon, mutta se on yksipuolista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko raportoi ehdotuksen neutraalisti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo me-vs-muut -asetelman maahanmuuton kautta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti -asetelmaa, jossa kansa (suomalaiset) on uhattuna maahanmuuton vuoksi.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia maahanmuuttajia tai heitä edustavia tahoja ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on pyritty erottamaan toisistaan.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; vastapuolen ääni puuttuu.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu ministerin sosiaalisen median kirjoitukseen ja kolumniin.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Purran radikaalin ehdotuksen sosiaaliturvan rajaamisesta, mutta ei haasta ehdotuksen perustuslaillisia tai käytännön vaikutuksia. Lukijalle välittyy kuva, jossa maahanmuutto nähdään ensisijaisena syynä hyvinvointijärjestelmän ongelmiin, ja Purran ehdotus esitetään yhtenä mahdollisena poliittisena ratkaisuna ilman vastapuolen ääniä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtään asiantuntijaa tai oppositiopoliitikkoa arvioimaan ehdotuksen perustuslaillisuutta tai sosiaalisia vaikutuksia, mikä jättää Purran retoriikan hallitsevaksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Maahanmuuton kytkeminen ongelmiin ilman tarkempaa erittelyä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →