Analyysi artikkelista: EU ja pakolaiset: Toteutuneet ja tyhjäksi jääneet lupaukset
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi EU:n päätöksenteon hitauden ja epäonnistumiset osana normaalia byrokraattista prosessia. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittiset lupaukset ja todellisuus elävät eri maailmoissa, mutta tätä ristiriitaa ei kyseenalaisteta, vaan se raportoidaan tilastollisena viiveenä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen ja asiallinen. Vinouma on lievää ja johtuu lähinnä siitä, että näkökulma on vahvasti EU-hallinnon sisäinen, jättäen inhimilliset ja kriittiset äänet vähemmälle huomiolle.
Artikkeli raportoi EU:n päätöksenteosta vahtikoiran roolissa, arvioiden tavoitteiden toteutumista ilman ideologista latausta. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittaja ei asetu puolelle, vaan listaa tosiasioita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU-komission näkökulma
- Hallinnollinen tehokkuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Pakolaiskriisin inhimilliset seuraukset ja taustasyyt jäävät vähäiselle huomiolle. — Lukija saa kuvan vain hallinnollisesta prosessista, ei kriisin inhimillisestä mittakaavasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastoja ja sopimusteknisiä faktoja.
Kriisi ja epäonnistuneet tavoitteet luovat jännitteen, joka pitää lukijan mielenkiinnon yllä.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee artikkelin informatiivista tavoitetta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka listaa toteutuneet ja toteutumattomat tavoitteet.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää sisällön, mutta käyttää lievää vastakkainasettelua.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihepiiriä ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi tilannetta neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei käytä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan pysyy hallinnollisessa viitekehyksessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on katsaus EU:n päätöksentekoon, eikä siinä ole yhtä nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktiat ja tilastot on erotettu selkeästi.
- JO 10: Lähteet (komissio, sopimukset) on mainittu.
- JO 7: Lähteet ovat luotettavia ja avoimia.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (esim. turvapaikanhakijoiden tai kriittisten maiden) ääni jää vähäiseksi.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutiskatsaus, joka ei tarjoa uutta analyysia, vaan kokoaa olemassa olevaa tietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi EU:n päätöksenteon hitauden ja epäonnistumiset osana normaalia byrokraattista prosessia. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittiset lupaukset ja todellisuus elävät eri maailmoissa, mutta tätä ristiriitaa ei kyseenalaisteta, vaan se raportoidaan tilastollisena viiveenä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään turvapaikanhakijaa tai kansalaisjärjestön edustajaa, vaikka ingressissä viitataan maltalaiseen avustussäätiöön; tämä valinta korostaa hallinnollista näkökulmaa inhimillisen kustannuksella.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli nojaa vahvasti tilastoihin (esim. 160 000 siirtoa, 6 000 toteutunutta), joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- turvapaikanhakijoiden siirrot EU-maittain
- Turkin sopimuksen toteutuminen
Suositellut lähteet
- Eurostat
- EU Open Data Portal
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →