Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin poliisin rajut kohut murentavat suomalaisten luottamusta – Asiantuntija kertoo yllättävän tiedon

Iltalehti Uutinen 19.8.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi poliisin voimankäyttötapauksista, mutta kehystää ne poikkeuksellisiksi ja hetkellisiksi häiriöiksi suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka yksittäiset tapaukset ja poliisin viestintävirheet herättävät huolta, suomalaisten perusluottamus viranomaisiin on niin vahva, ettei se horju.

Uutinen Iltalehti Milla Hästbacka · 19.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tutkijan näkökulmasta, mikä antaa sille objektiivisen sävyn.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen raportoidessaan tapahtumat, mutta asiantuntijavalinta ja jutun lopun painotus luottamuksen tärkeyteen ohjaavat lukijaa ymmärtämään poliisin toimintaa järjestelmän legitimiteetin kautta, ei niinkään yksilön oikeusturvan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa ja luottamusta, mikä on yhteiskunnallinen peruskysymys. Vaikka se painottaa viranomaisnäkökulmaa, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan pyrkii selittämään ilmiötä asiantuntijatiedon kautta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Luottamuksen pysyvyys
  • Poliisin legitimiteetin tärkeys

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Asianosainen Voimankäytön kohteeksi joutuneiden tai heidän läheistensä näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisnäkökulman tapahtumiin, mikä jättää uhrien kokemukset huomiotta.
  • Tausta Poliisin voimankäyttöohjeistuksen tai syyttäjän tutkintaprosessin tarkempi taustoitus puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miten poliisin toimintaa valvotaan ja miten näitä tapauksia arvioidaan oikeudellisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Viranomaisnäkökulman korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Luottamus
Huoli

Huoli poliisin voimankäytön vaikutuksista luottamukseen.

Luottamus

Luottamus suomalaiseen viranomaisjärjestelmään.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäiset voimankäyttötapaukset toimivat esimerkkeinä laajemmasta luottamusilmiöstä.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee artikkelin tavoitetta analysoida luottamusta ilmiönä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko lupaa asiantuntijan kertovan yllättävän tiedon, mikä on tyypillinen klikkiotsikoinnin keino.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii selittämään ilmiötä neutraalisti.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Voimankäytön kohteita tai heidän edustajiaan ei ole kuultu, vaikka he ovat artikkelin keskiössä olevien tapausten osapuolia.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla tapahtumat.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu tapahtumien kuvauksesta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; artikkelissa mainitaan kriittisiä tapauksia, mutta niissä osallisina olleiden tai heidän edustajiensa ääni ei kuulu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen ajankohtaisia tapahtumia ja asiantuntija-arvion, mutta ei tarjoa uutta tutkivaa tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisin viestintäosastoa ja viranomaisinstituutiota: vaikka artikkeli käsittelee poliisin voimankäyttöä, se päättyy vakuutteluun luottamuksen pysyvyydestä ja poliisin legitimiteetin tärkeydestä, mikä vaimentaa kritiikin kärjen.
Pelissä Poliisin legitimiteetti vs. kansalaisten oikeusturva. Juttu käsittelee pääosin edellistä, painottaen luottamuksen säilymistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että suomalaisten korkea luottamus poliisiin on ensisijaisesti positiivinen ja tavoiteltava asia, jota tulee suojella. ”se, että täällä voi luottaa lakiin, poliisiin ja ihmisiin ylisummaan, on ehkä keskeisin tekijä onnellisuuden taustalla.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin voimankäyttötapausten kuvauksessa käytetään passiivia tai neutraalia kerrontaa, joka etäännyttää yksittäiset poliisit teoistaan. ”Poliisi kiilasi 15-vuotiaan mopopojan tieltä ojaan”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan yhteen asiantuntijaan, mikä antaa jutulle yhdenmukaisen, viranomaismyönteisen tulkintakehyksen. ”sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Matti Vuorensyrjä.”
Tunnelma Huoli, Luottamus

Artikkeli raportoi poliisin voimankäyttötapauksista, mutta kehystää ne poikkeuksellisiksi ja hetkellisiksi häiriöiksi suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka yksittäiset tapaukset ja poliisin viestintävirheet herättävät huolta, suomalaisten perusluottamus viranomaisiin on niin vahva, ettei se horju.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee asiantuntijaksi juuri Poliisiammattikorkeakoulun tutkijan, jonka rooli on sisäinen organisaatiolle, eikä esimerkiksi riippumatonta oikeustieteen tai ihmisoikeuksien asiantuntijaa, joka voisi arvioida tapausten oikeudellista vakavuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti väitteisiin luottamuksen tasosta ja sen pysyvyydestä, mikä vaatii tilastollista varmennusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Poliisibarometri 2024
  • Poliisin voimankäyttötilastot Suomessa

Suositellut lähteet

  • Poliisiammattikorkeakoulu
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Espoo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Milla Hästbacka muut analyysit →
Espoo Jari Aarnio Tampere kotimaa Helsinki politiikka Tuusula
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliisi
  • Lainvalvonta
  • Pelastuspalvelut
  • Laki oikeus ja rikos
  • Turvallisuus

Tiedot tästä analyysistä

Tutkijan mukaan viimeaikaisilla poliisin voimankäyttötapauksilla [...569 sanaa...] ehkä keskeisin tekijä onnellisuuden taustalla.

Sisältö haettu
19.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →