Analyysi artikkelista: Mitä tapahtuu Napapiirillä? Tilasto paljastaa hämmentävän luvun Kelan tuista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli yhdistää tilastollisen datan ja asiantuntijakommentit luodakseen kuvan toimeentulotuen maantieteellisestä jakautumisesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys selittää sosiaaliturvan tarvetta rakenteellisilla tekijöillä, kuten työttömyydellä ja maahanmuutolla, mutta samalla artikkeli nostaa esiin alueita, joiden maine on jo valmiiksi haastava, vahvistaen mielikuvaa tietyistä lähiöistä ongelmakeskittyminä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta valikoi esimerkeiksi alueita, joilla on jo valmiiksi negatiivinen maine, ja kytkee ne rikollisuuteen. Tämä ohjaa lukijan tulkintaa sosiaaliturvan tarpeesta negatiivisempaan suuntaan.
Artikkeli raportoi tilastoja ja asiantuntijan näkemyksiä ilman selvää ideologista agendaa. Vaikka se nostaa esiin maahanmuuttoon ja työttömyyteen liittyviä jännitteitä, se tekee sen asiantuntijan kautta, mikä pitää jutun neutraalina vahtikoirajournalismina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sosiaaliturvan tarpeen kytkeminen rakenteellisiin ongelmiin
- Tiettyjen alueiden leimaaminen ongelmakeskittymiksi
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista näihin alueisiin puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten poliittiset päätökset vaikuttavat tilastojen kehitykseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli alueellisesta eriytymisestä ja köyhyydestä.
Epäluottamus tiettyjen alueiden turvallisuutta kohtaan.
Termit kuten köyhyystasku luovat negatiivisen mielikuvan.
Rikollisuuden ja sosiaaliturvan yhdistäminen luo konfliktin.
Tunnevetoaminen on osittain perusteltua sosiaalisten ongelmien kuvaamisessa, mutta rikollisuuden nostaminen esiin tilastojutussa on manipuloivaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisältöä, vaikka hämmentävä luku onkin tilastollinen poikkeama, joka selitetään tekstissä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini45
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja lupaa paljastaa hämmentävän luvun, mikä on tyypillinen keino herättää uteliaisuutta.
Otsikko on asiallinen, vaikka käyttääkin sanaa hämmentävä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini30
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei suoraan polarisoi, mutta nostaa esiin jännitteitä maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; asiantuntija analysoi tilastoja neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen katsaus, ei kritiikki yksittäistä tahoa kohtaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu tilastofaktoista.
- JO 7: Artikkeli käyttää selkeitä lähteitä, kuten Tilastokeskusta ja Kelaa.
- JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko lupaa hämmentävää lukua, joka selittyy teknisellä tilastopoikkeamalla, mikä on hieman harhaanjohtavaa.
6 Omaperäisyys
Tilastojen analysointi postinumeroittain on työläs ja arvokas journalistinen panos.
7 Rivien välistä
Artikkeli yhdistää tilastollisen datan ja asiantuntijakommentit luodakseen kuvan toimeentulotuen maantieteellisestä jakautumisesta. Rivien välistä välittyy pyrkimys selittää sosiaaliturvan tarvetta rakenteellisilla tekijöillä, kuten työttömyydellä ja maahanmuutolla, mutta samalla artikkeli nostaa esiin alueita, joiden maine on jo valmiiksi haastava, vahvistaen mielikuvaa tietyistä lähiöistä ongelmakeskittyminä.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Karhuvuoren henkirikokset yhteydessä toimeentulotukitilastoon; tämä voi ohjata lukijaa yhdistämään sosiaaliturvan tarpeen rikollisuuteen tavalla, joka ei suoraan johdu tilastollisesta datasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Termin köyhyystasku käyttö luo leimaavan kehyksen.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini92
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu kokonaan tilastollisen datan varaan, joten sen tarkistaminen virallisista lähteistä on välttämätöntä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- perustoimeentulotuki 2025
- alueellinen sosiaaliturva
Suositellut lähteet
- Kela
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →