← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulla Järven kolumni: Suomalaisia pelotellaan, ja moni taho hyötyy siitä

Yle Kolumni 22.2.2024
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa lukijan pohtimaan, miten pelon ilmapiiriä hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa, viranomaisrahoituksessa ja median uutisvalinnoissa. Rivien välistä välittyy epäluottamus poliisin ja median väliseen symbioosiin, jossa huolestuttavat uutiset saavat etusijan positiivisten tilastojen kustannuksella.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta tiedetoimittajan ja terveysviestinnän tutkijan roolista.

42
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Vinouma syntyy valikoivasta lähteiden käytöstä, jossa kirjoittaja nostaa esiin tutkijoita, jotka tukevat hänen kriittistä näkemystään median pelonlietsonnasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi vallankäyttöä (poliisi, media) ja peräänkuuluttaa objektiivisempaa tiedonvälitystä. Vaikka kritiikki kohdistuu nykyiseen hallituspolitiikkaan, se on luonteeltaan vahtikoiramaista eikä selkeästi ideologista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kriittinen näkökulma median ja poliisin yhteistyöhön
  • Hyvien uutisten merkitys hyvinvoinnille

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliisin näkökulmaa rikollisuuden muutoksesta ei avata syvällisesti, vaan se esitetään lähinnä kritiikin kohteena. — Lukija saa yksipuolisen kuvan poliisin viestinnän motiiveista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi Huoli
Realismi

Kirjoittaja vetoaa järkeen ja pyytää tarkastelemaan tilastoja laajemmin.

Huoli

Huoli siitä, miten pelon ilmapiiri vaikuttaa yhteiskuntaan.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'pelon ilmapiiri' ja 'pelolla voi tehdä rahaa'.

Ironia tai sarkasmi

Käyttää ironista sävyä kuvaillessaan median uutisvalintoja.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa käsitellään pelon hyödyntämistä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli erottelee 'me' (kansalaiset) ja 'ne' (media/viranomaiset), mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisältää elementtejä eliitin (media/viranomaiset) kritiikistä, mutta pysyy asiallisena analyysinä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, joka esittää kirjoittajan mielipiteen, ei uutinen, joka asettaisi yksittäisen henkilön kielteiseen julkisuuteen.

5 JSN-arvio 84/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja pyrkii tuomaan esiin laajempaa tilastollista perspektiiviä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni käsittelee ajankohtaista aihetta (turvallisuuskeskustelu) tuoreesta, media-analyyttisestä näkökulmasta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kriittistä media-analyysia ja kansalaisia, jotka haluavat ymmärtää uutisoinnin mekanismeja; se haastaa vallitsevan turvallisuuskeskustelun ja poliittisen retoriikan.
Pelissä Turvallisuuden tunne vs. yhteiskunnallinen huoli. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, kritisoiden sen ylikorostamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että media ja viranomaiset tietoisesti tai tiedostamattaan hyödyntävät pelkoa omien intressiensä ajamiseen. ”Pelolla voi tehdä rahaa, hamuta vaikutusvaltaa tai vaikuttaa mielipiteisiin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on jaettu medialle ja viranomaisille, mutta vastuu pelon lietsomisesta häivytetään rakenteelliseksi ilmiöksi. ”media toistaa poliisin esittämät näkökulmat rikollisuudesta useimmiten sellaisinaan”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijoita (Kaakinen, Näsi) tukemaan omaa kriittistä näkökulmaansa, kun taas poliisin ja median toimintatavat esitetään kritiikin kohteina. ”kriminologi Matti Näsi katsoo nuorten rikostilastoja poliisia pidemmällä”
Tunnelma Realismi, Huoli

Artikkeli haastaa lukijan pohtimaan, miten pelon ilmapiiriä hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa, viranomaisrahoituksessa ja median uutisvalinnoissa. Rivien välistä välittyy epäluottamus poliisin ja median väliseen symbioosiin, jossa huolestuttavat uutiset saavat etusijan positiivisten tilastojen kustannuksella.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan oma tausta terveysviestinnän tutkijana vaikuttanut siihen, että hän korostaa nimenomaan 'hyvien uutisten' merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Käyttää tutkijoita (Kaakinen, Näsi) vahvistamaan omaa argumenttiaan.

9 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini73
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu keskeisesti tilastollisiin väittämiin nuorisorikollisuudesta ja turvallisuuden tunteesta, joita on syytä ristiintarkastaa virallisista lähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • nuorisorikollisuuden kehitys Suomessa
  • suomalaisten turvallisuuden tunne

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Markus Kaakinen laajempi kuva Katso kirjoittajan Ulla Järvi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • turvallisuus
  • pelko
  • rikokset
  • media
  • tutkimus
  • nuoret
  • Ulla Järvi
  • järjestäytynyt rikollisuus

Tiedot tästä analyysistä

Pelko myy. Mediakin kertoo mieluummin [...619 sanaa...] elämäämme ja koko maapallon tulevaisuuteen._

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →