Analyysi artikkelista: Sarjapahoinpitelijän uhriksi kelpasi kuka tahansa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi keskustelun siitä, miten yhteiskunta epäonnistuu suojelemaan sivullisia toistuvilta väkivallantekijöiltä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka pyörittelee väkivaltaisia henkilöitä vankilan ja vapauden välillä ilman todellista hoitoa tai kontrollia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta kehystää Tanjan tapauksen järjestelmän epäonnistumisen kautta. Asiantuntijoiden ääni painottaa hoidon puutetta, mikä ohjaa lukijan ajatuksia järjestelmän kritiikkiin.
Artikkeli ei asetu poliittiselle akselille, vaan keskittyy viranomaistoiminnan ja palvelujärjestelmän tehokkuuteen, mikä on yleinen hallinnollinen kritiikki.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mielenterveyspalveluiden riittämättömyys
- Järjestelmän epäonnistuminen
Kritisoidut tahot
- Suomen palvelujärjestelmä
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tilastollinen katsaus siihen, kuinka yleisiä tällaiset tapaukset ovat suhteessa muihin väkivaltarikoksiin. — Lukija voisi ymmärtää ilmiön mittakaavan paremmin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli lasten ja sivullisten turvallisuudesta julkisilla paikoilla.
Moraalinen paheksunta väkivallan kohteena olleita lapsia kohtaan.
Väkivallantekojen yksityiskohtainen kuvaaminen luo voimakkaan visuaalisen ja emotionaalisen reaktion.
Yksittäiset väkivaltatilanteet toimivat todisteina järjestelmän epäonnistumisesta.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua artikkelin aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se on samalla tehokas keino herättää lukijan huomio.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee sarjapahoinpitelijän uhreja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta käyttää emotionaalisesti latautunutta ilmaisua uhrista.
Sana sarjapahoinpitelijä luo vahvan negatiivisen mielikuvan ja korostaa toistuvuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei luo vastakkainasettelua, vaan keskittyy ilmiön analysointiin.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä, vaan pysyy asiallisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee yksilön rikostaustaa, jota on käsitelty oikeudessa; kyseessä ei ole mielipidekirjoitus, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijakommentit on erotettu faktoista.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu oikeuden asiakirjoista.
- JO 7: Lähteet on tarkistettu huolellisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu omaan selvitykseen ja oikeuden asiakirjoihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi keskustelun siitä, miten yhteiskunta epäonnistuu suojelemaan sivullisia toistuvilta väkivallantekijöiltä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, joka pyörittelee väkivaltaisia henkilöitä vankilan ja vapauden välillä ilman todellista hoitoa tai kontrollia. Vaikka teksti on asiallinen, se käyttää dramaattisia kuvauksia väkivallasta korostaakseen turvattomuuden tunnetta.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri tämän tapauksen keulakuvaksi laajemmalle selvitykselle; se voi olla keino konkretisoida abstraktia turvattomuuden tunnetta, joka on yleistynyt julkisessa keskustelussa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvaukset väkivallasta ovat eläväisiä ja tunteita herättäviä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini67
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käsittelee toistuvaa väkivaltaa ja hoitojärjestelmän resursseja, joiden arviointi hyötyisi tilastotiedosta.
Hyödylliset tilastoaiheet
- väkivaltarikollisuuden uusiminen Suomessa
- oikeuspsykiatrisen hoidon resurssit
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →