Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijalta: Metsäteollisuuden ja energiapuun rahti pitäisi siirtää vesille

Maaseudun Tulevaisuus Mielipidekirjoitus 25.6.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja siirtää energiatehokkuuskeskustelun painopisteen yksittäisistä koneyrittäjistä valtion liikennepolitiikkaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa nykyinen logistiikkajärjestelmä on tehoton ja koneyrittäjät kantavat kohtuutonta hallinnollista taakkaa järjestelmävirheistä, joihin he eivät voi itse vaikuttaa.

Mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuus Veikko Hintsanen · 25.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja kirjoittaa merikapteenin ja logistiikka-alan asiantuntijan roolissa.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on kolumni, jossa mielipiteellisyys on sallittua. Se painottaa yhtä ratkaisumallia (vesiliikenne) ja kritisoi valtion politiikkaa, mutta perustelee näkemyksensä asiallisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoitus keskittyy logistiikan ja energiatehokkuuden järjestelmätason ongelmiin. Vaikka se kritisoi valtion ohjausta, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan pikemminkin elinkeinopoliittista näkemystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sisävesi- ja raidekuljetusten edistäminen
  • Valtion vastuun korostaminen logistiikan ohjauksessa

Kritisoidut tahot

  • Valtio

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vesiliikenteen ja rautateiden kehittämisen taloudelliset ja maantieteelliset haasteet jäävät käsittelemättä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi nykyinen järjestelmä on muodostunut ja mitkä ovat vaihtoehtojen esteet.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Kirjoittaja vetoaa käytännönläheiseen järjestelmäajatteluun ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Latautunut kieli

Termejä kuten 'järjestelmävirhe' käytetään korostamaan nykyisen mallin epäkohtia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan argumentaatiota järjestelmän epäkohdista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin ydinviestiä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kirjoittajan ehdotuksen: "Metsäteollisuuden ja energiapuun rahti pitäisi siirtää vesille".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa ehdotettua ratkaisua ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan keskittyy asiapohjaiseen kritiikkiin.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli sisältää vähäisiä elementtejä eliitin (valtio) kritiikistä, mutta se pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman asiantuntijanäkemyksensä, ei uutisartikkeli, joka kohdistuisi suoraan tiettyyn henkilöön.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista kirjoittajan omalla argumentaatiolla.
  • JO 7: Kirjoittaja viittaa VTT:n lausuntoon perustellakseen näkemystään.
  • JO 11: Selkeä kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja tuo esiin järjestelmätason näkökulman, joka täydentää aiempaa keskustelua koneyrittäjien energiakatselmuksista.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sisävesi- ja rautatiekuljetusten edistäjiä sekä logistiikka-alan yrityksiä, jotka hyötyisivät valtion investoinneista vaihtoehtoisiin kuljetusketjuihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vesistö- ja raidekuljetukset ovat järjestelmällisesti tehokkaampia ja parempia kuin nykyinen kumipyörälogistiikka. ”Jos valtio jättää kehittämättä raide- ja sisävesikuljetuksiin perustuvat vaihtoehtoiset kuljetusketjut, järjestelmä tuottaa väistämättä lisää kone- ja rekkatyötä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta järjestelmän tehottomuudesta kohdistetaan valtiolle, kun taas koneyrittäjät esitetään passiivisina toimijoina, jotka kärsivät ulkoisista päätöksistä. ”hallinnollinen velvoite siirretään alihankintaketjun yrittäjälle, vaikka hänen mahdollisuutensa muuttaa koko logistiikkamallia ovat rajalliset.”
Tunnelma Realismi

Kirjoittaja siirtää energiatehokkuuskeskustelun painopisteen yksittäisistä koneyrittäjistä valtion liikennepolitiikkaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa nykyinen logistiikkajärjestelmä on tehoton ja koneyrittäjät kantavat kohtuutonta hallinnollista taakkaa järjestelmävirheistä, joihin he eivät voi itse vaikuttaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja edustaa Suomen Sisävesiliittoa; tämä sidonnaisuus selittää vahvan painotuksen vesiliikenteen suuntaan, vaikka se ei tekstissä suoraan vaikuta epäasialliselta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen VTT laajempi kuva → Katso kirjoittajan Veikko Hintsanen muut analyysit →
VTT Suomen Sisävesiliitto Euroopan unioni työelämä talous

Tiedot tästä analyysistä

Jos valtio jättää kehittämättä raide- [...248 sanaa...] merikapteeni, EMLog Suomen Sisävesiliitto ry

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →