Analyysi artikkelista: Eduskunnassa näkyy nyt vaarallinen ilmiö – 6 kansanedustajaa kertoo, miksi he jättävät työnsä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini41
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa eduskunnasta kriisiytyneenä ja epämiellyttävänä työympäristönä, mikä normalisoi ajatusta poliittisen järjestelmän rappeutumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kansanedustajien lähtö on oire laajemmasta, vaarallisesta ilmiöstä, vaikka varsinaista ilmiön sisältöä ei ingressissä avata.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli valitsee näkökulmaksi vain lähtevien edustajien kritiikin ja kehystää sen 'vaaralliseksi ilmiöksi'. Tämä luo yksipuolisen kuvan eduskunnan tilasta ilman vastapainoa.
Vaikka artikkeli on kriittinen eduskunnan tilaa kohtaan, se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan raportoi kansanedustajien kokemuksia. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen kritiikki, joka ei asetu vasemmisto-oikeisto-akselille.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kansanedustajien negatiivinen kokemus politiikan tilasta.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Eduskunnan johdon tai muiden kansanedustajien näkökulma politiikan tilasta puuttuu. — Lukija saa vain yhden, kriittisen näkökulman eduskunnan tilasta.
- Tausta Konkreettinen määritelmä 'vaaralliselle ilmiölle' puuttuu. — Lukija ei tiedä, mistä todellisesta muutoksesta tai ilmiöstä on kyse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijaa ohjataan huolestumaan eduskunnan tilasta.
Kansanedustajien kritiikki ruokkii epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan.
Otsikko käyttää sanaa 'vaarallinen' herättääkseen huomiota.
Ilmaisut kuten 'vaarallinen ilmiö' ja 'ovet paukkuen' luovat dramaattista sävyä.
Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli pyrkii luomaan kriisin tuntua ilman, että lukijalle annetaan konkreettista tietoa ilmiön luonteesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa 'vaarallisen ilmiön', mutta ingressi puhuu vain kansanedustajien tyytymättömyydestä.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo jännitettä ja pidättää tiedon 'vaarallisesta ilmiöstä', mikä houkuttelee klikkaamaan.
Sana 'vaarallinen' lataa otsikon negatiivisella ja uhkaavalla sävyllä: 'Eduskunnassa näkyy nyt vaarallinen ilmiö'.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini57
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua eduskunnan ja kansanedustajien välille, mutta ei demonisoi ketään yksittäistä tahoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli hyödyntää kansa-eliitti-asetelmaa antamalla ymmärtää, että 'nykypolitiikassa' on jotain vinossa kansalaisten kannalta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Eduskunnan johtoa tai kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi haastateltavien näkemyksiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kritiikille ei anneta vastapainoa.
- JO 15: Otsikko on vahvasti latautunut suhteessa ingressin yleisluontoisuuteen.
- JO 15: Otsikon 'vaarallinen ilmiö' on kärjistys, jota ingressi ei riittävästi tue.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva poliittinen uutinen, jossa kansanedustajat kritisoivat politiikan ilmapiiriä.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa eduskunnasta kriisiytyneenä ja epämiellyttävänä työympäristönä, mikä normalisoi ajatusta poliittisen järjestelmän rappeutumisesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kansanedustajien lähtö on oire laajemmasta, vaarallisesta ilmiöstä, vaikka varsinaista ilmiön sisältöä ei ingressissä avata.
Herää kysymys, onko 'vaarallinen ilmiö' toimittajan luoma kehys, jolla pyritään lisäämään uutisen kiinnostavuutta, sillä ingressi ei täsmennä, mikä ilmiö on kyseessä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja, negatiivisia ilmauksia kuvaamaan eduskunnan tilaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →