Analyysi artikkelista: Teuvo Hakkarainen ja Kimmo Kiljunen käyttivät vaalimainoksissaan Finlandiaa ilman lupaa – Hakkarainen: ”Pitääkö siihen olla lupa?”
Artikkeli nostaa esiin poliitikkojen tietämättömyyden tekijänoikeuslaista. Vaikka molemmat mainitut poliitikot toimivat samoin, Hakkaraisen suora kysymys 'Pitääkö siihen olla lupa?' ja Kiljusen vetoaminen 'kansalliseen omaisuuteen' luovat lukijalle kuvan poliitikkojen välinpitämättömyydestä tai ylimielisyydestä tekijänoikeuksia kohtaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääosin neutraali, mutta Hakkaraisen suora haastattelu ja hänen tietämättömyytensä korostaminen luovat hieman epäedullisen kuvan hänestä verrattuna Kiljusen perusteluihin.
Artikkeli käsittelee molempia poliitikkoja samalla tavalla, eikä se asetu kummankaan puolelle. Lukijan ajatus ei taivu poliittisesti suuntaan tai toiseen, vaan keskittyy tekijänoikeuskysymykseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Tekijänoikeuksien ehdoton noudattaminen
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lakiin ja sääntöihin.
Hakkaraisen tietämättömyyttä korostava sitaatti.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy lähinnä poliitikkojen reaktioihin, jotka on raportoitu sellaisenaan.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä.
Otsikko on informatiivinen, mutta Hakkaraisen suora sitaatti on valittu korostamaan hänen tietämättömyyttään.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtumien kulkua.
Ei vastakkainasettelua.
Ei populistisia rakenteita.
3 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Hakkarainen että Kiljunen ovat saaneet vastata toimittajan kysymyksiin.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
- JO 7: Lähteet (Teosto) tarkistettu.
- JO 21: Molempia osapuolia on kuultu.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja perustuu toimittajan omaan havaintoon mainoksista.
6 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin poliitikkojen tietämättömyyden tekijänoikeuslaista. Vaikka molemmat mainitut poliitikot toimivat samoin, Hakkaraisen suora kysymys 'Pitääkö siihen olla lupa?' ja Kiljusen vetoaminen 'kansalliseen omaisuuteen' luovat lukijalle kuvan poliitikkojen välinpitämättömyydestä tai ylimielisyydestä tekijänoikeuksia kohtaan.
Herää kysymys, onko Hakkaraisen ja Kiljusen rinnastaminen tehty korostamaan Hakkaraisen tietämättömyyttä, sillä Kiljusen tapauksessa mainitaan myös aiempi Pekka Haaviston tapaus, mikä antaa ymmärtää, että kyseessä on laajempi ilmiö kuin vain yhden ehdokkaan virhe.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →