Analyysi artikkelista: Lukijan mielipide | Kuntaliitokset eivät ratkaise kuntien ongelmia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja vastustaa kuntaliitoksia ja kyseenalaistaa niiden taloudelliset ja hallinnolliset hyödyt. Lukijalle välittyy kuva, jossa kuntaliitokset nähdään demokratiaa heikentävänä ja viranhaltijavaltaa kasvattavana kehityksenä, kun taas keskikokoisen kunnan ketteryys ja paikallinen luottamus nostetaan menestyksen avaimiksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on kolumni, joten mielipiteellisyys on sallittua. Teksti on kuitenkin vahvasti yksipuolinen, sillä se ei käsittele kuntaliitosten puolesta esitettyjä argumentteja, kuten säästöjä tai palveluiden keskittämisen etuja. Tämä tekee siitä yhden näkökulman argumentaation.
Kirjoittaja edustaa paikallispoliittista näkökulmaa, joka puolustaa kuntien autonomiaa. Vaikka teksti on kriittinen kuntaliitoksia kohtaan, se ei edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologiaa, vaan pikemminkin hallinnollista ja paikallispoliittista kantaa. Kirjoittaja on kokoomuslainen, mutta argumentti on yleispoliittinen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskikokoisten kuntien tehokkuus
- Paikallisen demokratian arvo
- Kuntaliitosten tehottomuus
Kritisoidut tahot
- Kuntaliitokset
Puolustetut tahot
- Keskikokoiset kunnat
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kuntaliitosten puolesta esitetyt argumentit, kuten mahdolliset säästöt tai palveluiden parantuminen, puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa kuntaliitosten hyödyistä ja haitoista, vaan ainoastaan kriittisen näkökulman.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Luottamuksen merkityksen korostaminen toimivan kunnan voimavarana.
Kuntakoon kasvattamisen esittäminen epärealistisena ihmelääkkeenä.
Termien kuten 'ihmelääke' käyttö kuntaliitosten yhteydessä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan argumentaatiota luottamuksesta ja paikallisesta identiteetistä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kirjoittajan mielipidettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kertoo suoraan kirjoittajan kannan: "Kuntaliitokset eivät ratkaise kuntien ongelmia".
Otsikko on asiallinen ja ilmaisee mielipiteen ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä on lievää vastakkainasettelua 'jättikaupunkien' ja 'keskikokoisten kuntien' välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä on elementtejä, joissa korostetaan 'kuntalaisten' ja 'päättäjien' välistä etäisyyttä, mikä on tyypillistä paikallispoliittiselle retoriikalle.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus/kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 11: Teksti on yksipuolinen argumentaatio, joka ei huomioi vastakkaisia näkemyksiä.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta argumentit ovat perinteisiä kuntaliitoskeskustelun teemoja.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja vastustaa kuntaliitoksia ja kyseenalaistaa niiden taloudelliset ja hallinnolliset hyödyt. Lukijalle välittyy kuva, jossa kuntaliitokset nähdään demokratiaa heikentävänä ja viranhaltijavaltaa kasvattavana kehityksenä, kun taas keskikokoisen kunnan ketteryys ja paikallinen luottamus nostetaan menestyksen avaimiksi.
Kirjoittaja on itse paikallispoliitikko Tuusulasta, mikä selittää vahvan puolustuskannan keskikokoisten kuntien puolesta. Herää kysymys, onko kirjoittajan rooli aluevaltuutettuna vaikuttanut siihen, ettei kuntaliitosten mahdollisesti tuomia taloudellisia hyötyjä tai mittakaavaetuja käsitellä lainkaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →