Analyysi artikkelista: Näin paljon yksi työtön maksaa kunnalle vuodessa – kuntien lasku työttömyydestä räjähti käsiin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää työttömyyden kuntien näkökulmasta ensisijaisesti taloudellisena rasitteena ja sakkomaksuna. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunnat ovat valtion tekemien uudistusten ja heikon työllisyystilanteen puristuksessa, mikä normalisoi työttömyyden käsittelyn kuntatalouden kulueränä.
Artikkeli tarjoaa konkreettista tietoa kuntien työttömyyskustannusten kasvusta ja TE-uudistuksen vaikutuksista, mutta nojaa vahvasti yhden etujärjestön laskelmiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta se painottaa voimakkaasti kuntien näkökulmaa ja käyttää Kuntaliiton laskelmia keskeisenä tietolähteenä. Vastapainoa valtion tavoitteille tai uudistuksen hyödyille ei esitetä, mikä kallistaa jutun kuntien taloushuolien puolelle.
Juttu käsittelee kuntien talousvaikeuksia ja TE-uudistuksen vaikutuksia asiallisesti. Vaikka se painottaa kuntien näkökulmaa, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi kuntatalouden tilasta, eikä se aja selkeää ideologista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kuntien taloudellinen ahdinko
- TE-uudistuksen aiheuttama kustannuspaine
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Valtionhallinnon tai uudistuksen puolustajien näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen uudistuksen toimivuudesta.
- Tausta TE-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ja perustelut rahoitusvastuun siirrolle jäävät mainitsematta. — Ilman taustaa lukijan on vaikea arvioida, onko 'sakkomaksu' perusteltu vai kohtuuton.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kuntien taloudellisesta kestävyydestä ja palveluiden leikkauksista.
Turhautuminen työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin ja uudistusten vaikutuksiin.
Kustannusten kasvua kuvataan voimakkailla ilmaisulla 'räjähti käsiin'.
Kuntien talousvaikeudet asetetaan vastakkain työttömyyden kustannusten kanssa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan kuntien taloudelliseen tilanteeseen, joka on uutisarvoinen aihe.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa hyvin jutun keskeistä teemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'räjähti käsiin' -ilmaisua, joka on hieman dramatisoiva.
Otsikko on asiapitoinen, vaikka käyttääkin voimakasta verbiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää polarisaatiota, kyseessä on talouspoliittinen tarkastelu.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, vaikka 'sakkomaksu'-termiä käytetäänkin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Valtionhallintoa tai uudistuksen tekijöitä ei kuulla, vaikka uudistusta kritisoidaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Kuntaliiton laskelmat ja Kela on mainittu lähteinä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Valtionhallinnon tai TE-uudistuksen puolustajien näkökulma puuttuu, vaikka uudistusta kritisoidaan.
- JO 12: Lähdekritiikki on ohutta, sillä juttu nojaa vahvasti yhden etujärjestön laskelmiin.
6 Omaperäisyys
Juttu kokoaa yhteen ajankohtaista tilastotietoa kuntien taloudesta, mutta ei sisällä uutta tutkimusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää työttömyyden kuntien näkökulmasta ensisijaisesti taloudellisena rasitteena ja sakkomaksuna. Lukijalle välittyy kuva, jossa kunnat ovat valtion tekemien uudistusten ja heikon työllisyystilanteen puristuksessa, mikä normalisoi työttömyyden käsittelyn kuntatalouden kulueränä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata laajemmin TE-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita tai valtion perusteluja rahoitusvastuun siirrolle, mikä voisi selittää, miksi kunnat kokevat mallin sakkomaksuina.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu vahvasti tilastollisiin väittämiin kuntien maksuosuuksista, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on olennaista.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kuntien työttömyyskustannukset
- TE-uudistuksen vaikutukset
Suositellut lähteet
- Kela
- Työ- ja elinkeinoministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →