Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Moldovalainen Dmitrii Orlovschii toistaa vaalien kynnyksellä Kremlin propagandaa – ja siitä varoitetaan myös suomalaisia

Yle Uutinen 28.9.2025
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small75

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small65

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, että Venäjän informaatiosota on kaikkialle ulottuva, jatkuva ja suoraan myös suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalivaikuttaminen ei ole vain poliittista keskustelua, vaan rikollinen operaatio, jonka torjuminen vaatii viranomaisten kovia otteita.

Uutinen Yle Erkka Mikkonen · 28.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee Moldovaa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, jossa Venäjän vaikuttaminen on keskeinen uhka.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se esittää EU-kriittisyyden lähes poikkeuksetta Venäjän propagandan tuloksena. Vaikka artikkeli sisältää faktatietoa, sen kieli on latautunutta ja se ohjaa lukijaa vahvasti yhteen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa perinteistä länsimielistä turvallisuuspoliittista linjaa, joka on Suomessa valtavirtaa. Vaikka se on sävyltään kriittinen Venäjää kohtaan, se ei edusta kapeaa puoluepoliittista kantaa, vaan pikemminkin yleistä turvallisuuspoliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • EU-myönteinen näkökulma
  • Venäjän vaikuttamisoperaatioiden vaarallisuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei käsittele Moldovan sisäisiä taloudellisia ongelmia, jotka saattavat ruokkia EU-kriittisyyttä riippumatta Venäjän propagandasta. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi EU-kriittisyys resonoi osassa väestöä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Pelko Epäluottamus
Pelko

Artikkeli korostaa Venäjän aiheuttamaa uhkaa ja pelkoa yhteiskunnan vakauden puolesta.

Epäluottamus

Lukijaa kehotetaan epäilemään kaikkea Venäjään kytkeytyvää viestintää.

Latautunut kieli

Termejä kuten 'digitaalinen armeija' ja 'Kremlin propaganda' käytetään luomaan uhkakuvia.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Artikkeli varoittaa, että Venäjän vaikuttaminen ulottuu myös Suomeen.

Tunnevetoaminen on osa artikkelin tavoitetta havainnollistaa informaatiosodan luonnetta, mutta se samalla kaventaa tilaa neutraalille keskustelulle.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 55/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään Venäjän propagandaa ja sen vaikutusta.

Klikkihoukutus: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • Mistral Small60

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko käyttää varoittavaa sävyä ja yhdistää yksittäisen henkilön suoraan laajempaan turvallisuusuhkaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana propaganda on vahvasti latautunut ja ohjaa lukijan näkemään kohteen epäilyttävänä toimijana: Moldovalainen Dmitrii Orlovschii toistaa vaalien kynnyksellä Kremlin propagandaa.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small80

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli luo selkeän me-vs-he-asetelman, jossa Venäjä ja sen 'vaikuttajat' ovat vihollisia.

Populismi: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kuvatessaan Venäjän toimintaa, mutta ei itse edusta populistista liikettä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Dmitrii Orlovschii on haastateltu, mutta hänet esitetään vain propagandan toistajana, ei tasavertaisena keskustelijana.

5 JSN-arvio 63/100 · 3 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Artikkeli viittaa useisiin lähteisiin, kuten ZdG-lehteen ja kansainvälisiin medioihin.
  • JO 11: Faktat ja haastateltavien mielipiteet on pääosin erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on monipuolista.

Heikkoudet

  • JO 21: EU-kriittisiä tahoja ei kuulla muuten kuin propagandan toistajina.
  • JO 15: Otsikko on latautunut ja ohjaava.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen vahvasti latautuneiden sanavalintojen kautta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin yhteen kansainvälisiä raportteja, mutta ei tarjoa uutta syvällistä analyysia itse ilmiöstä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee EU-myönteisiä toimijoita ja länsimaista turvallisuuspoliittista linjaa: se esittää Venäjän vaikuttamisen eksistentiaalisena uhkana demokratialle, mikä oikeuttaa tiukat vastatoimet ja vahvistaa kuvaa EU:sta vakauden takaajana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EU-myönteisyys on ainoa rationaalinen ja moraalisesti kestävä vaihtoehto Moldovalle. ”Länsimieliset moldovalaiset pelkäävät, että koko maan EU-tulevaisuus olisi silloin vaakalaudalla.” Artikkeli olettaa, että Venäjän toiminta on luonteeltaan yksinomaan tuhoavaa ja laitonta. ”Vain Venäjä on turvautunut laittomiin keinoihin kuten äänten ostamiseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijoiden vastuu korostetaan aktiivisena, kun taas EU:n rooli vaikuttajana häivytetään passiiviseksi tai luonnolliseksi. ”Venäjä on yrittänyt vaikuttaa vaaleihin rajusti”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen EU-myönteisille asiantuntijoille ja toimittajille, kun taas Venäjän propagandaa toistava henkilö esitetään vain varoittavana esimerkkinä. ”Orlovschii toistaa samaa propagandaa, jota Venäjä on levittänyt”
Tunnelma Pelko, Epäluottamus

Artikkeli normalisoi käsityksen, että Venäjän informaatiosota on kaikkialle ulottuva, jatkuva ja suoraan myös suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaalivaikuttaminen ei ole vain poliittista keskustelua, vaan rikollinen operaatio, jonka torjuminen vaatii viranomaisten kovia otteita. Vastakkaiset näkemykset EU:sta esitetään suoraan propagandan toistamisena, mikä sulkee pois mahdollisuuden legitiimille kritiikille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena Moldovan vaalien raportoinnin ohella valmistella suomalaista lukijakuntaa hyväksymään tiukemmat toimet sosiaalisen median disinformaatiota vastaan, kun toimittaja nostaa esiin Suomen varautumisen aivan jutun lopussa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään voimakkaita termejä kuvaamaan vastapuolen toimintaa.

Pelkoon vetoaminen Kohtalainen

Korostetaan jatkuvaa uhkaa ja vaalien jälkeistä väkivaltaa.

9 Tilastokytkos 68/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small70

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
68/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää lukuja äänten ostamisesta ja pidätetyistä henkilöistä, joiden ristiintarkistus virallisista raporteista olisi hyödyllistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Moldovan vaalivaikuttaminen
  • disinformaation leviäminen

Suositellut lähteet

  • WatchDog.md
  • EU Open Data Portal
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Dmitrii Orlovschii laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erkka Mikkonen muut analyysit →
Dmitrii Orlovschii Alina Radu Moldova Ulkomaat Maia Sandu Andrei Curăraru Venäjä Euroopan unioni politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kansainvälinen politiikka
  • Venäjä
  • vaalit
  • Moldova
  • Transnistria
  • Venäjän hyökkäys
  • propaganda
  • vaikuttaminen

Tiedot tästä analyysistä

EU:hun pyrkivässä Moldovassa äänestetään tänään [...969 sanaa...] myös suomen kielellä, Radu sanoo.

Sisältö haettu
15.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →