← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uusi vuosi | Entiset johtajat kertovat, miten Suomella menee: ”Umpisurkeaa”, sanoo yksi

Helsingin Sanomat Uutinen 1.1.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa entisten pääministerien näkemyksiä Suomen tilasta, mutta jättää lukijalle avoimeksi, onko kyseessä todellinen ratkaisuhaku vai pelkkä poliittinen retoriikka. Vaikka jutussa mainitaan synkät uutiset, se ei haasta haastateltavia syvälliseen analyysiin, vaan tyytyy kokoamaan heidän iskulauseitaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee Suomen tilaa entisten pääministerien kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali kokoelma, mutta valinta kysyä nimenomaan entisiltä pääministereiltä antaa heille auktoriteettiaseman Suomen suunnan määrittelyssä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa äänen laajalle joukolle eri puolueiden entisiä johtajia, mikä tasapainottaa näkemyksiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Entisten pääministerien näkemykset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei avaa haastateltavien esittämiä ratkaisuja tai niiden taustoja. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, miten ehdotetut toimet vaikuttaisivat käytännössä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Viittaus vuoden 2025 synkkyyteen.

Provokatiivinen otsikko

Sitaatti 'umpisurkeaa' luo dramaattisen alun.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy haastateltavien omiin ilmaisuihin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää sitaattia herättämään huomiota, mutta on informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Sisältää populismille tyypillisiä iskulausetason vastauksia, mutta ei ole rakenteellisesti populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on mielipidekokoelma, ei kritiikkiä sisältävä juttu.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys monipuoliseen tiedonvälitykseen haastattelemalla useita entisiä pääministereitä.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun haastateltavien iskulausetason vastauksia ei avata tai haasteta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perinteinen uuden vuoden kyselytyyppinen artikkeli.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijoita, jotka hakevat yhteiskunnallista suuntaa ja auktoriteettien näkemyksiä kriisiytyneessä tilanteessa.
Pelissä Poliittinen suunnanmuutos vs. vallitseva kriisitila. Juttu käsittelee vain edellistä, jättäen analysoimatta kriisin syitä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vuosi 2025 oli poikkeuksellisen synkkä. ”2025 oli synkkien uutisten vuosi.”
Kuka saa äänen Ääni on annettu entisille pääministereille, jotka edustavat laajaa poliittista kirjoa. ”HS kysyi entisiltä pääministereiltä”
Tunnelma Huoli

Artikkeli kokoaa entisten pääministerien näkemyksiä Suomen tilasta, mutta jättää lukijalle avoimeksi, onko kyseessä todellinen ratkaisuhaku vai pelkkä poliittinen retoriikka. Vaikka jutussa mainitaan synkät uutiset, se ei haasta haastateltavia syvälliseen analyysiin, vaan tyytyy kokoamaan heidän iskulauseitaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus vain tarjota lukijoille toiveikkuutta synkän vuoden jälkeen, vai onko se yritys legitimoida entisten johtajien ääni nykyisen hallituksen kritiikin välineenä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jyrki Katainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Marko Junkkari muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

2025 oli synkkien uutisten vuosi. [...159 sanaa...] Anneli Jäätteenmäki Esko Aho HS-lukemisto

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →