Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ääriajattelu | Kontula kanteli sisäministeriön uhka-arviosta, joka eroaa Supon näkemyksestä

Helsingin Sanomat Uutinen 4.5.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin jännitteen poliittisen päätöksenteon ja turvallisuusviranomaisten arvioiden välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa sisäministeriön virkahenkilön lausuntoa pidetään mahdollisesti poliittisesti värittyneenä tai perustelemattomana, kun taas Supo esitetään objektiivisena ja maltillisena tiedonlähteenä.

Uutinen Helsingin Sanomat Elina Kervinen · 4.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Näkökulma keskittyy poliittiseen kanteluun ja sen taustoihin.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti vinoutunut, koska se antaa paljon tilaa kantelijan kritiikille ilman, että kritiikin kohteena oleva ministeriö saa vastata. Vaikka sävy on uutismainen, valinta nostaa Supo vastakkainasetteluun ministeriön kanssa ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Lukijan ajatus taipuu kritisoimaan sisäministeriön virkahenkilön lausuntoa, koska se esitetään ristiriidassa Supon arvion kanssa ja ilman ministeriön omaa selitystä. Kyseessä ei kuitenkaan ole selkeä vasemmisto-oikeisto-asetelma, vaan pikemminkin viranomaiskritiikki.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kontulan näkemys virkahenkilön lausunnon perusteettomuudesta
  • Supon arvio uhkatasosta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Sisäministeriön virkahenkilön tai ministerin näkemys lausunnon perusteluista puuttuu. — Lukija ei saa tietää, mihin ministeriön arvio perustuu, mikä estää tasapainoisen kuvan muodostamisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta sisäministeriön virkahenkilön arviointikykyä kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu Kontulan ja sisäministeriön välisen konfliktin ympärille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan kantelun sisältöön, mutta korostaa viranomaisen epäonnistumista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa tapahtuman asiallisesti.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua viranomaisten välille, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä eliitin (ministeriön virkahenkilö) kyseenalaistamisesta, mutta pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeriön virkahenkilöä tai ministeri Rantasta ei ole tavoitettu kommentoimaan kantelua. He olisivat voineet selventää, mihin lausunto perustuu.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Supo-lausunnot on tarkistettu ja tuotu esiin.
  • JO 11: Selkeä erottelu Kontulan väitteiden ja Supon faktatiedon välillä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kritiikin kohdetta ei ole tavoitettu.
  • JO 21: Kritiikin kohteena olevaa tahoa ei ole kuultu riittävästi.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu tuoreeseen kanteluun, mutta aihepiiri on perinteistä politiikan uutisointia.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Anna Kontulaa ja vasemmistoliittoa, sillä se nostaa esiin viranomaistoiminnan kyseenalaistamisen ja antaa tilaa kritiikille, jossa hallituksen alaisen ministeriön arviointikyky asetetaan kyseenalaiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Supon arvio on oikea mittapuu, johon sisäministeriön lausuntoa tulee verrata. ”Lausunto eroaa esimerkiksi siitä, miten Suojelupoliisi (Supo) on luonnehtinut äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin uhkaa”
Kuka saa äänen Anna Kontulan näkökulma ja perustelut kantelulle saavat runsaasti tilaa, kun taas sisäministeriön virkahenkilö tai ministeri Rantanen eivät pääse vastaamaan kritiikkiin. ””Ei voi olla niin, että virkavastuulla toimiva asiantuntija esittää joistakin poliittisista ryhmistä raskaasti leimaavia, perustelemattomia väitteitä”, Kontula perusteli kanteluaan tiedotteessa.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin jännitteen poliittisen päätöksenteon ja turvallisuusviranomaisten arvioiden välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa sisäministeriön virkahenkilön lausuntoa pidetään mahdollisesti poliittisesti värittyneenä tai perustelemattomana, kun taas Supo esitetään objektiivisena ja maltillisena tiedonlähteenä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi HS ei ole tavoittanut sisäministeriön edustajia kommentoimaan asiaa, vaikka kyseessä on viranomaistoimintaan kohdistuva vakava kantelu. Tämä jättää jutun painopisteen vahvasti kantelun tekijän puolelle.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anna Kontula laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Kervinen muut analyysit →
Anna Kontula Poliisi Mari Rantanen sisäministeriö kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Supon mukaan äärivasemmistolaisen ja anarkistisen [...343 sanaa...] Rantasta (ps) kommentoimaan Kontulan kantelua.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →