Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Anders Blomin teos Suomalainen veljeskunta kertoo, miten peliä pelataan

Kauppalehti Uutinen 4.10.2018
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin väitteen rakenteellisesta korruptiosta ja hyvä veli -järjestelmästä suomalaisessa politiikassa. Lukijalle välittyy kuva, että taloudelliset eturyhmät ohjaavat päätöksentekoa tavalla, joka ei ole täysin julkista tai demokraattista.

Uutinen Kauppalehti Kauppalehti-tilaajille Heikki Haapavaara · 4.10.2018 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee suomalaista politiikkaa kriittisestä, eturyhmien vaikutusvaltaa korostavasta näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhden henkilön (Blom) tulkintaan väitöskirjastaan. Vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, vastakkaisia näkemyksiä tai akateemista kontekstia ei tarjota.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi väitöskirjan väitteitä vallankäytöstä. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, se käsittelee vallankäytön läpinäkyvyyttä, mikä on journalismin perustehtävä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kriittinen näkemys suomalaisesta päätöksenteosta

Kritisoidut tahot

  • Suomalainen poliittinen järjestelmä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vastakkaisia näkemyksiä tai akateemista kritiikkiä väitöskirjan väitteistä ei esitetä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan väitöskirjan merkityksestä ja sisällöstä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen näkökulma

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herättää epäluottamusta poliittista järjestelmää kohtaan.

Latautunut kieli

Termit kuten 'rakenteellinen korruptio' ja 'kaverikapitalismi' lataavat tekstiä.

Tunnevetoaminen on sidoksissa väitöskirjan provokatiiviseen teemaan, mutta artikkeli voisi tasapainottaa tätä muilla näkökulmilla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat leipätekstin väitteitä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko lupaa paljastuksia pelin säännöistä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa teoksen sisältöä.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun 'sisäpiirin' ja muun yhteiskunnan välille.

Populismi: 40/100

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, joissa 'sisäpiiri' ja 'talous' ohjaavat politiikkaa kansan tahdon ohi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliittisia toimijoita tai eturyhmiä, joita väitöskirja kritisoi, ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys välittää tietoa tuoreesta väitöskirjasta.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka järjestelmää kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi väitöskirjaa, ei tuo uutta omaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka on kiinnostunut vallankäytön läpinäkyvyydestä ja suomalaisen päätöksenteon taustavoimista.
Pelissä Päätöksenteon läpinäkyvyys vs. eturyhmien vaikutusvalta. Juttu käsittelee jälkimmäistä, korostaen sen hallitsevaa roolia suomalaisessa politiikassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomessa vallitsee rakenteellinen korruptio, jota kutsutaan kaverikapitalismiksi. ”Suomessa niiden kylkeen kuuluva rakenteellinen korruptio - kaverikapitalismi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on epämääräinen: järjestelmä ohjaa, mutta yksittäisiä vastuullisia ei nimetä. ”hyvä veli -järjestelmä, joka ohjaa kaikkea”
Kuka saa äänen Artikkeli keskittyy Anders Blomin näkemyksiin, muita ääniä ei kuulu. ”Väitöksen punainen lanka on se, kuinka Suomessa toimii eräänlainen hyvä veli -järjestelmä”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin väitteen rakenteellisesta korruptiosta ja hyvä veli -järjestelmästä suomalaisessa politiikassa. Lukijalle välittyy kuva, että taloudelliset eturyhmät ohjaavat päätöksentekoa tavalla, joka ei ole täysin julkista tai demokraattista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa esiin nimenomaan 'rakenteellinen korruptio' tapa herättää huomiota ja myydä tietokirjaa, sillä se pelkistää laajan akateemisen väitöskirjan yhteen provokatiiviseen teemaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten korruptio ja kaverikapitalismi.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Väitteet rakenteellisesta korruptiosta ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voisi peilata korruptioindekseihin tai muihin lobbaustutkimuksiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lobbauksen vaikutus politiikkaan
  • korruptio Suomessa

Suositellut lähteet

  • Transparency International
  • Turun yliopisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Turun yliopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Haapavaara muut analyysit →
Turun yliopisto politiikka Anders Blom talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutinen
  • Kansantalous
  • Media
  • Politiikka
  • Tiede
  • Työelämä

Tiedot tästä analyysistä

Väitöstyön ja tietokirjan pääteemat ovat [...59 sanaa...] että talous pyörittää suomalaista politiikkaa.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →