Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Miten hantavirus eroaa koronaviruksesta? Asiantuntija vastaa

Ilta-Sanomat Uutinen 9.5.2026
Pisteet
83
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite98
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan yleisöä hantavirukseen liittyvän huolen keskellä. Asiantuntijan haastattelu normalisoi tilanteen ja erottaa sen koronapandemian kaltaisesta uhasta, tarjoten lukijalle tieteellistä perspektiiviä ilman sensaatiohakuisuutta.

Uutinen Ilta-Sanomat Kirsi Jääskeläinen · 9.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu virologian professorin asiantuntemuksen varaan.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja asiallinen. Se nojaa asiantuntijatietoon ja pyrkii välttämään liioittelua, mikä on linjassa uutisjournalismin periaatteiden kanssa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti terveystieteellinen ja vailla poliittista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pandemiariskin vähäisyys

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijavetoisuus

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Artikkeli käsittelee lukijoiden mahdollista huolta uudesta pandemiasta.

Realismi

Asiantuntijan vastaukset vetoavat järkeen ja tieteelliseen tietoon.

Provokatiivinen otsikko

Ingressi kysyy 'Meneekö maailma taas säppiin?', mikä luo dramatiikkaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee lukijan huolen hälventämistä asiantuntijatiedolla.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja asiantuntijavastausta, mikä on tyypillistä palvelu-uutisoinnille, mutta ingressi viittaa hieman dramatisoivaan sävyyn.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijahaastattelu, eikä siinä ole kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 4 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijaa haastattelemalla.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot erotettu selvästi faktoista.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen asiantuntijan avulla.
  • JO 35: Virheellinen sukunimi korjattu ja siitä ilmoitettu avoimesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu ajankohtaiseen tapahtumaan ja asiantuntijahaastatteluun, mikä on peruslaadukasta uutisointia.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukijoiden keskuudessa on syntynyt huolta mahdollisesta uudesta pandemiasta. ”onko tässä nyt uusi koronapandemian kaltainen tapaus. Meneekö maailma taas säppiin?”
Kuka saa äänen Asiantuntija Olli Vapalahti on artikkelin ainoa ääni, joka tulkitsee viruksen riskejä. ”Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti ei pidä tätä todennäköisenä.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli pyrkii rauhoittamaan yleisöä hantavirukseen liittyvän huolen keskellä. Asiantuntijan haastattelu normalisoi tilanteen ja erottaa sen koronapandemian kaltaisesta uhasta, tarjoten lukijalle tieteellistä perspektiiviä ilman sensaatiohakuisuutta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Olli Vapalahti laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kirsi Jääskeläinen muut analyysit →
Olli Vapalahti THL WHO terveys
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Meneekö maailma taas säppiin? Virologian [...264 sanaa...] muotoon. Aiemmin luki virheellisesti Kivilahti.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →