Analyysi artikkelista: Suomi pyytää komissiolta yhteisiä suosituksia venäläisten viisumeista – ulkoministeriön Tanner: Schengen-järjestelmä voi muuten hajota
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Suomen pyrkimyksen tiukentaa venäläisten viisumikäytäntöjä EU-tasolla. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi toimii vastuullisena Schengen-järjestelmän ylläpitäjänä, samalla kun haasteet muiden maiden käytäntöjen yhtenäistämisessä nostetaan esiin järjestelmän hajoamisriskin kautta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja rajoittuu Suomen viranomaisnäkökulman korostamiseen, mikä on uutisaiheen luonteen huomioiden ymmärrettävää.
Artikkeli raportoi viranomaisten toimintaa ja tavoitteita. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se keskittyy hallinnolliseen ja diplomaattiseen prosessiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen ulkoministeriön näkemys viisumikäytäntöjen yhtenäistämisen välttämättömyydestä.
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Muiden EU-maiden tai komission suora näkemys Suomen ehdotuksesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, kuinka realistinen Suomen ehdotus on EU-tasolla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Schengen-järjestelmän hajoamisesta.
Schengen-järjestelmän hajoamisen uhka luo jännitettä uutisaiheeseen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaisen esittämään huoleen järjestelmän toimivuudesta, ei tunteiden lietsomiseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeisen sisällön: "Suomi pyytää komissiolta yhteisiä suosituksia venäläisten viisumeista".
Otsikko on asiallinen ja kuvaa viranomaistoimintaa ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua; artikkeli raportoi diplomaattista prosessia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; teksti on hallinnollista ja asiallista.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — EU-komissio ja muut Schengen-maat mainitaan, mutta heidän kantojaan ei ole kysytty suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja viranomaiskanta on selkeä.
- JO 7: Lähteet ovat selkeitä ja attribuutio on kunnossa.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen (esim. EU-komission tai muiden maiden) ääni jää puuttumaan.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on puutteellista, sillä vastakkaisia näkemyksiä ei ole haastateltu.
6 Omaperäisyys
Perusuutisointia ajankohtaisesta aiheesta, ei merkittävää uutta analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Suomen pyrkimyksen tiukentaa venäläisten viisumikäytäntöjä EU-tasolla. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi toimii vastuullisena Schengen-järjestelmän ylläpitäjänä, samalla kun haasteet muiden maiden käytäntöjen yhtenäistämisessä nostetaan esiin järjestelmän hajoamisriskin kautta.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella EU-komission tai muiden jäsenmaiden edustajia, vaikka jutussa viitataan Keski-Euroopan maiden haluttomuuteen tukea tiukkaa linjaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini64
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee lukuja, kuten "hieman yli 3 000 venäläistä maanantaina", joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi mahdollista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- venäläisten viisumitilastot
- Schengen-alueen rajaliikenne
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- EU Open Data Portal
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →