Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi ja Hollanti estivät Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen-alueeseen

Yle Uutinen 22.9.2011
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
42
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Suomen ja Hollannin päätöksen estää Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyys, mutta jättää lukijalle epäselväksi, miksi Suomi päätyi tähän ratkaisuun. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi ja Hollanti toimivat jarruttavina voimina, kun taas EU:n puheenjohtajamaa Puola esitetään pettyneenä osapuolena, jonka lupaukset jäivät täyttymättä.

Uutinen Yle · 22.9.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee EU-tason päätöksentekoa ja jäsenmaiden välistä jännitettä.

60
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti vinoutunut, koska se antaa äänen vain päätöksen kritisoijalle (Puola) eikä avaa Suomen veto-oikeuden käytön perusteita. Tämä tekee uutisesta yksipuolisen, vaikka sävy onkin asiallinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtuman, mutta koska Suomen hallituksen perustelut puuttuvat, lukijalle jää vaikutelma, että Suomi toimii vastoin EU-yhteistyön henkeä. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan ole, vaan kyse on puutteellisesta vahtikoirajournalismista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolan kritiikki päätöstä kohtaan

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Suomen ja Hollannin perustelut veto-oikeuden käytölle puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä päätöksen syitä, mikä johtaa yksipuoliseen kuvaan tilanteesta.
  • Tausta Taustatiedot siitä, miksi Bulgaria ja Romania eivät täytä Schengen-kriteerejä (esim. korruptio), puuttuvat. — Ilman tätä kontekstia Suomen päätös näyttäytyy mielivaltaisena.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Puolan ministerin turhautuminen päätökseen välittyy suorien lainausten kautta.

Tunteellinen sitaatti

Puolan ministerin pettyneen sävyiset lainaukset korostavat päätöksen negatiivisuutta.

Tunnevetoaminen on peräisin haastateltavan suusta, mutta toimittajan valinta nostaa juuri nämä sitaatit keskiöön ilman vastapainoa tekee siitä manipuloivan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin ydintietoa.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen pääkohdan: "Suomi ja Hollanti estivät Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen-alueeseen".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun Suomen/Hollannin ja Puolan välille, mutta se ei ole voimakasta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta, vaikka Puolan ministeri vetoaakin annettuihin lupauksiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen sisäministeriö on mainittu, mutta sen perusteluja ei ole haettu tai esitetty. Ministeri olisi voinut avata veto-oikeuden käytön perusteita (esim. oikeusvaltioperiaate).

5 JSN-arvio 42/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

42
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Suomen hallitusta ei ole kuultu veto-oikeuden käytön perusteista.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on yksipuolista.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun Suomen perusteluja ei avata.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen on perusraportointia, joka ei tarjoa syvempää analyysia tai taustoitusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ja Hollannin hallitusten linjaa, sillä se esittää päätöksen välttämättömänä ja keskittyy vastapuolen pettymykseen, jättäen Suomen veto-oikeuden käytön perusteet (kuten korruption tai oikeusvaltioperiaatteen) avaamatta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukija ymmärtää Schengen-alueen laajentumisen vaativan yksimielisyyttä, mutta ei avaa prosessin taustoja. ”Schengen-alueeseen liittyminen vaatii, että unionin jäsenmaat ovat päätöksessään yksimielisiä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen päätöksenteon perusteet jäävät epäselviksi, sillä ministerin kanta vain todetaan ilman perusteluja. ”Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vahvisti eilen keskiviikkona YLE Uutisille, ettei Suomi hyväksy Bulgarian ja Romanian jäsenyyttä.”
Kuka saa äänen Puolan sisäministerin näkemys saa runsaasti tilaa ja suoria lainauksia, kun taas Suomen perustelut puuttuvat kokonaan. ”Annetut lupaukset rikottiin. Bulgaria ja Romania ovat edistyneet omissa toimissaan valtavasti, Miller totesi uutistoimistoille.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli raportoi Suomen ja Hollannin päätöksen estää Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyys, mutta jättää lukijalle epäselväksi, miksi Suomi päätyi tähän ratkaisuun. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi ja Hollanti toimivat jarruttavina voimina, kun taas EU:n puheenjohtajamaa Puola esitetään pettyneenä osapuolena, jonka lupaukset jäivät täyttymättä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Suomen veto-oikeuden käytön syitä ei avata lainkaan, vaikka kyseessä on merkittävä ulkopoliittinen päätös. Tämä voi antaa vaikutelman, että päätös on tehty ilman julkista perustelua tai että toimittaja on jättänyt kriittisen taustatyön tekemättä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Bulgaria laajempi kuva →
Bulgaria Schengen-alue Ulkomaat Puola Romania Jerzy Miller Päivi Räsänen politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • ulkomaat
  • Schengen-alue
  • Bulgaria
  • Romania
  • Euroopan unioni
  • sisäministeriö
  • Hollanti
  • Puola

Tiedot tästä analyysistä

Suomi ja Hollanti käyttivät veto-oikeuttaan [...94 sanaa...] Schengen-alueen laajentamisesta, Jerzy Miller totesi.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →