Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus | Päättäjien pitää kertoa avoimesti kaksoisrooleistaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi epäluottamusta poliittista päätöksentekoa kohtaan nostamalla esiin useita esimerkkejä, joissa päättäjien työ ja luottamustehtävät risteävät. Vaikka artikkeli myöntää lobbauksen olevan osa päätöksentekoa, se antaa ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ja sen avoimuussäännökset ovat riittämättömiä estämään eturistiriitoja.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on pääkirjoitus, joten mielipiteellisyys on genren mukaista. Se käyttää valikoituja esimerkkejä rakentaakseen kuvaa järjestelmällisestä ongelmasta. Vaikka se antaa tilaa päättäjien omille perusteluille, kehystys on selvästi kriittinen ja vaativa.
Artikkeli ei aja tiettyä ideologiaa (vasemmisto/oikeisto), vaan vahtikoira-roolissa kritisoi vallankäytön läpinäkymättömyyttä. Se kritisoi usean eri puolueen edustajia tasapuolisesti, mikä viittaa pyrkimykseen tarkastella ilmiötä järjestelmätasolla.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittisen päätöksenteon avoimuuden vaatimus
- Lobbauksen ja poliittisen vallan yhteentörmäyksen ongelmallisuus
Kritisoidut tahot
- Niilo Toivonen
- Mirita Saxberg
- Viestintätoimistot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Lobbauksen positiivisia puolia päätöksenteon tietolähteenä käsitellään vain lyhyesti. — Lukija saa yksipuolisemman kuvan lobbauksen roolista yhteiskunnassa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kyseenalaistetaan päättäjien motiivit ja luotettavuus.
Moraalinen paheksunta päättäjien kaksoisrooleja kohtaan.
Käytetään termejä kuten 'pyöröovi-ilmiö' ja 'takoa rahaa'.
Käytetään useita yksittäisiä tapauksia yleistämään ilmiötä.
Tunnevetoaminen on pääkirjoitukselle tyypillistä ja perusteltua, sillä tavoitteena on herättää keskustelua poliittisesta etiikasta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat pääkirjoituksen vaatimusta avoimuudesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta sisältää vaatimuksen: 'Päättäjien pitää kertoa avoimesti kaksoisrooleistaan'.
Otsikko on asiallinen vaatimus avoimuudesta ilman polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei demonisoi, vaan kritisoi ilmiötä ja rakenteita.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää elementtejä eliitin (päättäjät) ja kansan välisestä epäluottamuksesta, mutta pysyy asiallisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevat henkilöt (Toivonen, Saxberg) on mainittu ja heidän kantansa on referoitu, mutta heitä ei ole haastateltu suoraan tätä juttua varten.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi faktoista pääkirjoitusmuodon mukaisesti.
- JO 7: Artikkeli viittaa useisiin aiempiin uutisiin ja raportteihin.
- JO 7: Lähteisiin viitataan asianmukaisesti.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka päättäjien näkemykset on mainittu, artikkeli ei tarjoa laajaa vastapuolen haastattelua.
6 Omaperäisyys
Aihe on tunnettu, mutta artikkeli kokoaa ajankohtaiset esimerkit yhteen.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi epäluottamusta poliittista päätöksentekoa kohtaan nostamalla esiin useita esimerkkejä, joissa päättäjien työ ja luottamustehtävät risteävät. Vaikka artikkeli myöntää lobbauksen olevan osa päätöksentekoa, se antaa ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ja sen avoimuussäännökset ovat riittämättömiä estämään eturistiriitoja. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen valta ja kaupalliset intressit ovat kietoutuneet toisiinsa tavalla, joka vaarantaa päätöksenteon uskottavuuden.
Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee nimenomaan tietyt puolueet (sd, kok, rkp, vihr) esimerkeikseen; tämä voi olla pyrkimys osoittaa ilmiön olevan puoluekentän ylittävä, mutta se samalla luo lukijalle vaikutelman, että koko poliittinen järjestelmä on läpäisty vastaavilla sidonnaisuuksilla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kuvataan lobbausta ja poliittista siirtymää negatiivissävytteisesti.
9 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa avoimuusrekisteriin, mutta ei käytä tilastollista dataa ydinargumenttinsa tukena.
Hyödylliset tilastoaiheet
- avoimuusrekisterin käyttö
- poliittiset sidonnaisuudet
Suositellut lähteet
- Valtiontalouden tarkastusvirasto
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →