Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi aloittaa rikostutkinnan Seiska-lehden juttukokonaisuudesta – JSN:n puheenjohtaja: Poikkeuksellinen tapaus

Yle Uutinen 19.12.2024
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käsittelee median rajojen ylittämistä ja sen oikeudellisia seurauksia. Lukijalle välittyy kuva, että Seiskan uutisointi on ollut poikkeuksellisen kyseenalaista, mikä on johtanut harvinaiseen poliisitutkintaan.

Uutinen Yle Annika Martikainen · 19.12.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapausta oikeudellisesta ja eettisestä näkökulmasta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin lievä, sillä se nojaa vahvasti viranomais- ja asiantuntijalähteisiin, mutta Seiskan näkökulma jää puuttumaan päätoimittajan kieltäydyttyä kommentoimasta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja median eettisiä rajoja vahtikoiran roolissa. Ideologista suuntaa ei välity, ja artikkeli pyrkii tasapainoon antamalla tilaa asiantuntija-arviolle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin ja JSN:n näkökulma tapauksen poikkeuksellisuudesta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Seiskan oma näkemys tai perustelut uutisoinnille puuttuvat. — Lukija saa vain yhden puolen näkemyksen tapahtumien kulusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen raportoimalla oikeusprosessista ja juridisista termeistä.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi viranomaistoimista ja asiantuntijan näkemyksestä neutraalisti.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Seiskan päätoimittaja Jyrki Huotari on mainittu, mutta hän ei kommentoinut asiaa.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 15: Otsikolla on kate sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Seiskan päätoimittajalle on tarjottu mahdollisuus kommentoida, hän ei vastannut.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta uutistapahtumasta, mutta ei tarjoa laajaa uutta analyysia aiheesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleistä oikeustajua ja journalistista itsesääntelyä: painottamalla poliisitutkinnan poikkeuksellisuutta ja JSN:n roolia, artikkeli vahvistaa käsitystä, että median on noudatettava eettisiä rajoja myös vallankäyttäjiä käsitellessään.
Pelissä Sananvapaus vs. yksityiselämän suoja. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa yksityiselämän suojan merkitystä, kun kyseessä on julkisuuden henkilön yksityiselämän ruotiminen ilman riittäviä yhteiskunnallisia perusteita.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Seiskan uutisointi oli eettisesti ja mahdollisesti juridisesti kestämätöntä. ”Seiskan uutisointi Räisäsestä on poikkeuksellista Suomessa.”
Kuka saa äänen JSN:n puheenjohtaja saa tilaa arvioida tapausta asiantuntijana, kun taas Seiskan päätoimittaja kieltäytyy kommentoimasta. ”Seiskan päätoimittaja Jyrki Huotari vastasi Ylelle sähköpostilla, että ei kommentoi asiaa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli käsittelee median rajojen ylittämistä ja sen oikeudellisia seurauksia. Lukijalle välittyy kuva, että Seiskan uutisointi on ollut poikkeuksellisen kyseenalaista, mikä on johtanut harvinaiseen poliisitutkintaan. Samalla artikkeli normalisoi käsitystä, että päätoimittajalla on rikosoikeudellinen vastuu julkaistusta sisällöstä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan päätoimittajarikkomuksen historiallisen kontekstin (vain neljä tuomiota), mikä korostaa tapauksen vakavuutta ja poikkeuksellisuutta entisestään.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 60/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa maisterintutkielmaan päätoimittajarikkomuksista, mikä on tilastollinen kytkös.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • päätoimittajarikkomusten tuomiot Suomessa

Suositellut lähteet

  • Eduskunta
  • Oikeusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Helsingin poliisilaitos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Annika Martikainen muut analyysit →
Helsingin poliisilaitos Julkisen sanan neuvosto Riikka Räisänen Janne Koivisto kotimaa Jyrki Huotari Eero Hyvönen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • poliisi
  • Helsingin poliisilaitos
  • rikostutkinnat
  • rikokset
  • päätoimittajat
  • journalismi
  • 7 päivää

Tiedot tästä analyysistä

Pääasiallisena rikosnimikkeenä on yksityiselämää loukkaava [...286 sanaa...] Lisätty Huotarin ja Hyvösen kommentit_.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →