Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Elokapina | Komisario: Tuore tuomio vaikuttaa poliisin toimintaan mielenosoituksissa

Helsingin Sanomat Uutinen 9.5.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Toivo, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Elokapinan mielenosoitustavan esittämällä sen osana demokratiaa, jota poliisi on nyt käräjäoikeuden tuomion myötä oppinut kunnioittamaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa mielenosoittajien häiriön aiheuttaminen nähdään hyväksyttävänä keinona saada näkyvyyttä, ja poliisin aiempi tiukka linja näyttäytyy epäasiallisena.

Uutinen Helsingin Sanomat Liisa Niemi , Maria Pettersson · 9.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy mielenosoittajien henkilökohtaisiin kokemuksiin ja motivaatioihin.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se kehystää mielenosoittajien toiminnan ja poliisin muutoksen hyvin yksipuolisesti mielenosoittajien näkökulmasta. Vaikka poliisi on äänessä, se vahvistaa mielenosoittajien narratiivin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli välittää mielenosoittajien näkemyksen, mutta ei ota kantaa poliittisesti. Lukija saa kuvan, että mielenosoittajien toiminta on hyväksyttävää, mikä on liberaali näkökulma, mutta se ei ole selkeästi vasemmistolainen tai oikeistolainen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Mielenosoittajien oikeus häiritä liikennettä demokratian nimissä
  • Poliisin aiemman toiminnan virheellisyys

Puolustetut tahot

  • Elokapina

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu mielenosoitusten aiheuttamista haitoista ja niiden rajoista puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, että mielenosoitusten aiheuttama häiriö on aina hyväksyttävää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Toivo Yhteenkuuluvuus
Toivo

Mielenosoittajien usko parempaan tulevaisuuteen ja ilmastotoimiin.

Yhteenkuuluvuus

Mielenosoittajien yhteisöllisyys ja yhteinen päämäärä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset mielenosoittajien piknik-liinoista ja rauhallisesta tunnelmasta pehmentävät kuvaa häiriötä aiheuttavasta mielenosoituksesta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee mielenosoittajien inhimillistämistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kytkee mielenosoituksen suoraan oikeuden päätökseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa mielenosoituksen ja poliisin välistä suhdetta.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli on rauhallinen, vaikka aihe onkin kiistanalainen.

Populismi: 25/100

Mielenosoittajat korostavat kansalaisyhteiskunnan oikeutta, mutta artikkeli ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisin edustaja Jani Aunio on haastateltu ja hän vahvistaa poliisin toimintatapojen muutoksen.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 35: Artikkeli sisältää oikaisun, mikä osoittaa virheiden korjaamista.
  • JO 11: Toimittaja raportoi mielenosoittajien näkemykset selkeästi heidän omina mielipiteinään.

Heikkoudet

  • JO 21: Vaikka poliisi on äänessä, mielenosoituksen haitoista kärsivien tai muiden kuin mielenosoittajien näkökulma jää vähäiseksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen raportoi ajankohtaisesta tapahtumasta, mutta ei tarjoa uutta syväluotaavaa analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee mielenosoitusoikeuden puolustajia ja Elokapina-liikettä, sillä se kehystää poliisin toiminnan muutoksen käräjäoikeuden tuomion seurauksena myönteiseksi kehitykseksi demokratian kannalta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin aiempi toiminta mielenosoitusten purkamisessa oli virheellistä tai demokratian vastaista. ”Aiemmin poliisi ryhtyi heti purkamaan mielenosoituksia, mutta tänään olemme saaneet osoittaa mieltä rauhassa, kuten demokratiassa kuuluukin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminnan muutos esitetään käräjäoikeuden tuomion seurauksena, mikä häivyttää poliisin omaa harkintavaltaa ja korostaa oikeuslaitoksen ohjaavaa roolia. ”Helsingin käräjäoikeus päätti viime kuun lopulla, että poliisilla ei ollut oikeutta keskeyttää Elokapinan viimevuotista mielenosoitusta.”
Kuka saa äänen Mielenosoittajien ääni on dominoiva; he saavat perustella toimintaansa laajasti, kun taas poliisin edustaja vahvistaa mielenosoittajien näkemyksen toiminnan muutoksesta. ”Vuorenmaan mukaan poliisi käyttäytyi lauantaina asiallisesti ja turvasi mielenosoitusoikeuden.”
Tunnelma Toivo, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli normalisoi Elokapinan mielenosoitustavan esittämällä sen osana demokratiaa, jota poliisi on nyt käräjäoikeuden tuomion myötä oppinut kunnioittamaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa mielenosoittajien häiriön aiheuttaminen nähdään hyväksyttävänä keinona saada näkyvyyttä, ja poliisin aiempi tiukka linja näyttäytyy epäasiallisena.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelissa korostuu mielenosoittajien tyytyväisyys poliisin uuteen linjaan, mikä voi antaa lukijalle vaikutelman, että poliisin aiempi toiminta oli nimenomaan väärää, vaikka kyseessä on oikeudellinen tulkinta mielenosoitusoikeuden rajoista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Emilia Vuorenmaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Liisa Niemi muut analyysit →
Emilia Vuorenmaa Elokapina kotimaa Helsinki politiikka Jani Aunio Helsingin poliisi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

Elokapina vaati lauantaina fossiilisista polttoaineista [...691 sanaa...] Wartiovaaran sukunimi oli kuvatekstissä väärin.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →