Analyysi artikkelista: Vaihtoehto Saksalle -puolue luokiteltiin Saksassa äärijärjestöksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi AfD-puolueen luokittelusta äärijärjestöksi, mutta painottaa hallituksen edustajien näkemyksiä demokratian uhasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaistoimi on itsestäänselvä ja perusteltu, kun taas puolueen oma vastine esitetään vain reaktiivisena puolustautumisena.
Uutinen kertoo keskeiset faktat viranomaispäätöksestä, mutta nojaa vahvasti hallituksen edustajien lausuntoihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli painottaa hallituksen edustajien ääniä ja esittää tiedustelupalvelun toiminnan itsestäänselvänä demokratian suojeluna. Vaikka AfD:n vastine on mukana, se jää hallituksen edustajien lausuntojen varjoon.
Artikkeli raportoi viranomaispäätöksestä, joka on merkittävä uutistapahtuma. Vaikka kehystys on hallitukselle myönteinen, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi viranomaistoiminnasta, eikä artikkeli aja selkeää ideologista agendaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten näkemys demokratian uhasta
- Hallituksen edustajien vakuuttelu riippumattomuudesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkemmat perusteet 1 100-sivuisesta selvityksestä puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida luokittelun perusteita itse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli demokratian tilasta ja ääriaineksista.
Termien kuten äärijärjestö ja uhkaa demokratiaa käyttö.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aihepiiriin, mutta latautuneet termit ohjaavat lukijan suhtautumista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydintä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko käyttää termiä äärijärjestö, joka on latautunut: "Vaihtoehto Saksalle -puolue luokiteltiin Saksassa äärijärjestöksi".
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua demokratian ja äärijärjestön välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
AfD:n edustajat käyttävät populistista retoriikkaa (mustamaalattu, poliittisesti motivoitu), mutta artikkeli raportoi tämän neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — AfD:n johtajat Alice Weidel ja Tino Chrupalla saivat esittää näkemyksensä luokituksesta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde on mainittu (Reuters, AFP).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki tiedustelupalvelun riippumattomuudesta jää hallituksen edustajien vakuuttelujen varaan.
- JO 21: Vaikka AfD:tä kuullaan, vastine on lyhyt ja se kehystetään puolustautumiseksi.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu kansainvälisiin uutistoimistoihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi AfD-puolueen luokittelusta äärijärjestöksi, mutta painottaa hallituksen edustajien näkemyksiä demokratian uhasta. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomaistoimi on itsestäänselvä ja perusteltu, kun taas puolueen oma vastine esitetään vain reaktiivisena puolustautumisena.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei avaa tarkemmin niitä 1 100 sivun selvityksen konkreettisia perusteita, jotka johtivat luokitukseen, vaan luottaa sisäministerin vakuutteluun poliittisen vaikuttamisen puuttumisesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä, jotka leimaavat kohteen uhaksi.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →