← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kertooko media itsemurhista aiempaa avoimemmin? – Kolme päätoimittajaa kertoo uutisoinnin periaatteista

Yle Uutinen 20.8.2025
Pisteet
73
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii normalisoimaan median valintaa uutisoida itsemurhista silloin, kun ne tapahtuvat julkisesti tai koskevat vallankäyttäjiä. Lukijalle välittyy kuva, että päätökset eivät ole mielivaltaisia, vaan perustuvat tarkkaan journalistiseen punnintaan, jossa sosiaalisen median huhujen torjunta on noussut tärkeäksi perusteeksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma on median sisäinen, asiantuntijoiden (päätoimittajien) kautta esitetty.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta se on luonteeltaan median puolustuspuhe. Koska haastateltavina ovat vain päätoimittajat, artikkeli ei tarjoa ulkopuolista kritiikkiä median valinnoille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee journalistista etiikkaa ja median roolia tiedonvälittäjänä. Se ei aja ideologista agendaa, vaan pyrkii selittämään toimituksellisia prosesseja. Vaikka artikkeli on median omaa ääntä, se ei ole poliittisesti vinoutunut.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median itsemäärittelyoikeus uutisoinnissa
  • Sosiaalisen median tuoma paine uutisoinnille

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Eettisten asiantuntijoiden tai omaisten näkökulma median uutisointiin puuttuu. — Lukija saa vain median oman näkemyksen siitä, mikä on eettisesti oikein.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja journalistisiin realiteetteihin vaikean aiheen käsittelyssä.

Tunteellinen sitaatti

Päätoimittajien sitaatit korostavat aiheen vaikeutta ja vastuullisuuden merkitystä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on kysyvä ja informatiivinen, mutta sisältää pienen houkuttelevan elementin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja neutraali.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole polarisoiva.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on haastattelusarja, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 68/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen avaamalla periaatteita.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista – haastattelut on selkeästi merkitty.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu – haastateltavina vain median edustajat itse.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, mutta haastattelut noudattavat perinteistä uutisrakennetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee uutismedioiden uskottavuutta: selittämällä julkaisuperiaatteita media pyrkii osoittamaan vastuullisuutta ja hallittua harkintaa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Pelissä Yksityisyyden suoja vs. yleisön oikeus tietää. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, perustelemalla miksi julkisuus ja yhteiskunnallinen merkitys ohittavat yksityisyyden suojan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että median on välttämätöntä uutisoida itsemurhista, jos ne tapahtuvat julkisesti. ”Itsemurhan uutisointia ei voi sivuuttaa, jos kyseessä on esimerkiksi julkista valtaa käyttävä henkilö tai teko tapahtuu julkisella paikalla.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain suurten mediatalojen päätoimittajat, jotka puolustavat omaa linjaansa. ”Haastattelimme juttuun Yle Uutisten päätoimittajaa Riikka Räisästä, Helsingin Sanomien päätoimittajaa Antero Mukkaa ja Keskisuomalaisen vastaavaa päätoimittaja Pekka Mervolaa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli pyrkii normalisoimaan median valintaa uutisoida itsemurhista silloin, kun ne tapahtuvat julkisesti tai koskevat vallankäyttäjiä. Lukijalle välittyy kuva, että päätökset eivät ole mielivaltaisia, vaan perustuvat tarkkaan journalistiseen punnintaan, jossa sosiaalisen median huhujen torjunta on noussut tärkeäksi perusteeksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain päätoimittajien näkemyksiin eikä haastattele esimerkiksi eettisiä asiantuntijoita tai omaisten edustajia, mikä voisi tuoda kriittisempää perspektiiviä median valtaan määritellä uutiskynnys näin arkaluontoisessa aiheessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Pekka Mervola laajempi kuva Katso kirjoittajan Simo Kymäläinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • media
  • itsemurha
  • itsemurhariski
  • uutisointi
  • Riikka Räisänen
  • Pekka Mervola
  • Eemeli Peltonen
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Tässä jutussa kolme päätoimittajaa kertoo, [...668 sanaa...] itsemurhan tehneille läheisille: Surunauha ry

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →