← Etusivu

Analyysi artikkelista: Aluevaalit | Tutkija vaalituloksesta: ”On mieluummin äänestetty oman kylän ehdokasta kuin omaa puoluetta”

Helsingin Sanomat Uutinen 24.1.2022
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
33
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • Mistral Small75

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa perinteisen puoluekentän vakautta ja normalisoi keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n aseman vaalituloksen voittajina. Lukijalle välittyy kuva, jossa äänestäjien paikallisuus ja maltillisuus voittavat ideologisen vastakkainasettelun, mikä marginalisoi perussuomalaiset ja vihreät.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee vaalitulosta tutkijan näkökulmasta, mikä antaa analyysille painoarvoa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
33
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se valitsee yhden asiantuntijan, jonka näkemys tukee perinteistä puolueasetelmaa. Vinouma on lievä, sillä se suosii vakiintunutta poliittista järjestystä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi vaalitulosta vakiintuneen poliittisen järjestyksen näkökulmasta. Se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan raportoi tuloksen asiantuntijan kautta, joka painottaa perinteisten puolueiden merkitystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perinteisten valtapuolueiden menestys
  • Paikallisuuden merkitys äänestyskäyttäytymisessä

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Muiden puolueiden tai muiden asiantuntijoiden näkemykset vaalituloksesta puuttuvat. — Lukija saa vain yhden tulkinnan vaalituloksen syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa vaalituloksen realiteetteihin ja tutkijan analyysiin.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä, joissa molemmissa korostetaan paikallisuutta ja perinteisten puolueiden menestystä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkijan näkemyksen: "Tutkija vaalituloksesta: ”On mieluummin äänestetty oman kylän ehdokasta kuin omaa puoluetta”"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa vaalituloksen analyysia ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka se mainitsee identiteettipolitiikan ääripäät.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei ole populistinen, vaan analysoi vaalitulosta asiantuntijavetoisesti.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyysi vaalituloksesta, ei kritiikki yksittäistä tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on selvästi osoitettu tutkijan kommenteiksi.
  • JO 11: Faktat ja tulkinnat on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 12: Artikkelissa on vain yksi asiantuntijalähde, mikä kaventaa analyysin monipuolisuutta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa yleistä vaalianalyysia ilman uusia syvällisiä havaintoja.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perinteisiä valtapuolueita, sillä se nostaa esiin niiden paluun 'kolmeksi suureksi' ja marginalisoi identiteettipolitiikkaan keskittyvät haastajat.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että perinteinen kolmen suuren puolueen asetelma on luonnollinen ja toivottava tila. ”keskusta, kokoomus ja Sdp ottivat perinteiset paikkansa kolmena suurena puolueena”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti yhden tutkijan tulkintaan, joka vahvistaa artikkelin omaa kehystä. ”kommentoi ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander”
Tunnelma Realismi

Artikkeli vahvistaa perinteisen puoluekentän vakautta ja normalisoi keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n aseman vaalituloksen voittajina. Lukijalle välittyy kuva, jossa äänestäjien paikallisuus ja maltillisuus voittavat ideologisen vastakkainasettelun, mikä marginalisoi perussuomalaiset ja vihreät.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin nimenomaan Magman tutkija, jonka ennusteet osuivat oikeaan; tämä vahvistaa asiantuntijan auktoriteettia ja jutun narratiivia 'oikeasta' tulkinnasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 65/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small60

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

65/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee vaalitulosta, jonka tarkistaminen virallisista tilastoista on mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • aluevaalien tulokset 2022
  • puolueiden kannatuskehitys

Suositellut lähteet

  • Oikeusministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sdp laajempi kuva Katso kirjoittajan Juha Merimaa muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Koska ennen on nähty vaalit, [...56 sanaa...] perinteiset paikkansa kolmena suurena puolueena.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →