Analyysi artikkelista: Katri Saarikiven kolumni: Järki ja äly eivät ole sama asia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta, että älykkyys ei takaa järkevyyttä, ja siirtää vastuun päättelyvirheistä yksilön kykyyn hallita ryhmäidentiteetin aiheuttamia tunnesignaaleja. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen polarisaatio ei ole vain mielipide-ero, vaan kognitiivinen este, joka heikentää kansakunnan selviytymiskykyä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen kolumni, jonka vinouma on vähäinen. Se nojaa tutkimustietoon ja kirjoittajan omaan asiantuntemukseen. Vaikka se ottaa kantaa rationaalisuuden puolesta, se tekee sen avoimesti genren mukaisesti.
Teksti ei aja selkeää puoluepoliittista agendaa. Se käsittelee inhimillistä kognitiota ja yhteiskunnallista keskustelukulttuuria yleisellä tasolla, mikä sijoittuu poliittisen keskustan neutraaliin tilaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Rationaalinen ja analyyttinen ajattelutapa
- Yhteiskunnallisen keskustelun monimuotoisuuden tärkeys
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli yhteiskunnallisen keskustelun heikkenemisestä ja kansakunnan selviytymiskyvystä.
Asiallinen ja käytännönläheinen sävy, joka vetoaa järkeen.
Käytetään esimerkkejä, jotka herättävät turhautumista (esim. litteän maan uskovaiset).
Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan pohtimaan omia ajattelutapojaan.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee järjen ja älyn eroa.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.
Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan pikemminkin varoittaa polarisaation haitoista.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistista kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijakolumni, ei uutinen, joka kohdistuisi tiettyyn henkilöön tai tahoon.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — kirjoittaja viittaa selkeästi tutkimuksiin ja erottaa omat tulkintansa tieteellisestä tiedosta.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntemukseen.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, ja kirjoittaja yhdistää aivotutkimuksen tuoreeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun onnistuneesti.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta, että älykkyys ei takaa järkevyyttä, ja siirtää vastuun päättelyvirheistä yksilön kykyyn hallita ryhmäidentiteetin aiheuttamia tunnesignaaleja. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen polarisaatio ei ole vain mielipide-ero, vaan kognitiivinen este, joka heikentää kansakunnan selviytymiskykyä.
Herää kysymys, onko kirjoittajan valinta käyttää esimerkkinä nimenomaan Brexitiä keino ohjata lukijan huomio polarisaation riskeihin tavalla, joka on helposti hyväksyttävissä suomalaisessa kontekstissa, jossa Brexit nähdään laajasti epärationaalisena päätöksenä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →