Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Niinistö ehdotti Venäjä-yhteyden avaamista – näin Stubb on asiaa kommentoinut

Ilta-Sanomat Uutinen 8.8.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini90
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi keskustelun Venäjä-yhteyden avaamisesta asettamalla presidenttien aloitteet ja hallituksen varovaisuuden rinnakkain. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen johto etsii aktiivisesti keinoja vaikuttaa tilanteeseen, vaikka konkreettisia tuloksia ei ole vielä saavutettu.

Uutinen Ilta-Sanomat · 8.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta poliittisen johdon näkökulmasta ja analysoi heidän lausuntojaan.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta painottaa presidenttien aloitteellisuutta. Se ei kuitenkaan ole vinoutunut, sillä hallituksen varovaisempi kanta on tuotu selkeästi esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta keskustelusta neutraalisti. Se ei aja ideologista kantaa, vaan kuvaa eri toimijoiden välisiä painotuseroja ulkopolitiikassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Presidenttien aktiivinen rooli ulkopolitiikassa
  • Tarve vuoropuhelulle Venäjän kanssa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kansainvälinen konteksti EU-maiden yhtenäisyydestä Venäjä-suhteissa jää ohueksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi yhteyden avaaminen on osoittautunut vaikeaksi EU-tasolla.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin kuvatessaan suurvaltapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan haasteita.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu presidenttien aloitteiden ja hallituksen varovaisuuden väliselle jännitteelle.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee poliittisen tilanteen selkeyttämistä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa käsitellään Niinistön ehdotusta ja Stubbin aiempia kommentteja.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'näin Stubb on asiaa kommentoinut' -rakennetta houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa poliittista tilannetta ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti, ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki jutussa mainitut poliittiset toimijat ovat saaneet esittää näkemyksensä.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja lausunnot on attribuoitu oikein.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja attribuoitu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste aiemmista lausunnoista ja uutisista, ei sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa seurata Suomen ylimmän johdon Venäjä-linjauksia ja niiden välisiä painotuseroja, tuoden esiin sekä presidenttien aloitteellisuuden että hallituksen varovaisemman linjan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että keskusteluyhteyden avaaminen Venäjän kanssa on legitiimi ja tavoiteltava poliittinen päämäärä, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”Euroopan pitäisi aloittaa vuoropuhelu Venäjän kanssa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon ja kontaktien puute kuvataan passiivisesti ilman, että nimetään konkreettisia estäviä tekijöitä tai vastuullisia tahoja. ”Toistaiseksi Euroopan maista Venäjälle suuntautuneista kontakteista ei kuitenkaan ainakaan julkisuudessa ole viitteitä.”
Kuka saa äänen Presidenttien ja hallituksen edustajien näkemykset saavat tasapuolisesti tilaa, mutta presidenttien aloitteellisuus on jutun kantava voima. ”Niinistö ehdotti... Stubb arvioi... Häkkänen sanoo”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi keskustelun Venäjä-yhteyden avaamisesta asettamalla presidenttien aloitteet ja hallituksen varovaisuuden rinnakkain. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen johto etsii aktiivisesti keinoja vaikuttaa tilanteeseen, vaikka konkreettisia tuloksia ei ole vielä saavutettu.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Stubbin kesäkuisen kahden kuukauden aikataulun, joka on juuri umpeutumassa; tämä luo juttuun jännitettä ja korostaa poliittista toimettomuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Elina Valtonen laajempi kuva →
Elina Valtonen Johannes Koskinen Antti Häkkänen Heikki Autto Venäjä Euroopan unioni Alexander Stubb Sauli Niinistö Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kyse ei ollut ensimmäisestä kerrasta, [...589 sanaa...] voimme aiheuttaa merkittävää vahinkoa hybridisodankäynnissä”.

Sisältö haettu
8.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →